Re-Thinking Work-Life Balance in the Context of Remote Work : The Importance of Personal Re-sources in Nurturing Individual Agency

Etätyön äkillinen kasvu on muuttanut työelämää maailmanlaajuisesti, ja miljoonista kodeista on tullut työpaikkoja. Tämä hämärtää työn ja kodin välistä rajaa, vaikuttaa työntekijöiden työn ja muun elämän tasapainoon sekä luo uusia vaatimuksia rajan hallinnalle. Väitöskirjassa tutkitaan etätyöntekijöiden kokemuksia työn ja muun elämän tasapainosta ja sen hallinnasta koronapandemian aikana, jolloin etätyö oli laajamittaisesti käytössä monissa organisaatioissa. Tutkimuksessa on kerätty pitkittäinen kyselyaineisto (T1, N= 1218, T2, N=776) sekä ja laadullinen haastatteluaineisto (n=89), joita tarkastellaan useiden teoreettisten linssien läpi pyrkimyksenä luoda uutta, aiempaa monipuolisempaa ymmärrystä etätyöntekijöiden työn ja muun elämän välisestä tasapainosta ja sen hallinnasta. Tutkimustulokset osoittavat, että työn ja muun elämän tasapaino on monimutkainen, moniulotteinen ja yksilöllinen kokemus. Etätyö on tuonut monia etuja, jotka voivat potentiaalisesti auttaa ihmisiä ylläpitämään hyvää tasapainoa eri elämänalueiden välillä. Etätyö sisältää myös riskejä, kuten intensiivistä työtä, pitkiä työaikoja ja sosiaalisen tuen puutetta. Tasapainon ylläpitämiseksi psyykkinen irrottautuminen työstä on tärkeää. Sitä edistääkseen etätyöntekijät käyttävät erilaisia strategioita, kuten kognitiivisia kontrollia, fyysistä irrottautumista, aikataulutettuja rutiineja ja vapaa-ajan aktiviteetteihin uppoutumista. Etätyön haasteet ja tukitarpeet vaihtelevat työntekijän elämäntilanteen mukaan, ja etätyöntekijän perhetilanne on tiiviisti kietoutunut työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen. Teoreettisesta näkökulmasta tutkimus tuottaa uutta tietoa työn ja muun elämän tasapainon taustalla vaikuttavista resursseista ja yhtymäkohdista eri elämäntilanteissa elävien tarpeet huomioiden. Työelämän näkökulmasta keskeinen havainto on, että yksilön omaa toimijuutta tasapainon luomisessa tulisi tukea, jossa erityisen tärkeää on esihenkilön luottamus ja kannustus etätyön hyötyjen käyttöön. Esihenkilö voi tukea etätyöntekijöitä luomalla yhteisiä rajoja, tarjoamalla emotionaalista tukea ja olemalla roolimalli.