Re-Thinking Work-Life Balance in the Context of Remote Work : The Importance of Personal Re-sources in Nurturing Individual Agency

Abstract

The rapid growth of remote work has transformed the global workplace, turning millions of homes into workspaces. This blurs the boundaries between work and home, challenging the maintenance of this boundary and impacting the work-life balance of employees. This doctoral thesis examines remote workers’ subjective work-life experiences during the COVID-19 pandemic, where remote work was extensively performed as the primary form of work in many organizations. This study utilizes longitudinal survey data (T1, N= 1218, T2, N=776) and qualitative interview data (n=89), which are analysed through various theoretical lenses, with the aim of creating a novel and holistic understanding of the phenomenon of work-life balance and the factors that influence it.

The research findings indicate that work-life balance is a complex, multidimensional, and individual experience. Remote work offers several advantages that can potentially help individuals maintain a good balance across different life domains. However, it also presents risks, such as excessive work intensity, long working hours, and a lack of social support. To maintain balance, psychological detachment from work is a crucial aspect. Remote workers employ various strategies to facilitate this detachment, including cognitive control, physical disengagement, structured routines, and engaging in leisure activities. The challenges and support needs of remote work vary between individuals, and in the remote work context, are increasingly influenced by the employees’ nonwork role responsibilities, such as those of a parenting role.

These research findings contribute to the work-life literature by highlighting the resources and connections underlying work-life balance. The study also emphasizes the importance of considering the specific work-life challenges faced by both parenting and non-parenting employees. A key observation is that supporting individual agency in creating balance is important, with a particular emphasis on fostering trust and encouragement from supervisors regarding the benefits of remote work. Supervisors can support remote workers by establishing boundaries, providing emotional support, and serving as role models.

These research findings contribute to the work-life literature by highlighting the resources and connections underlying work-life balance, and taking into account the needs of individuals in different life circumstances. As a practical implication, this thesis encourages employers to provide more personalized support to promote work-life balance and individual agency through work-life programs.

Etätyön äkillinen kasvu on muuttanut työelämää maailmanlaajuisesti, ja miljoonista kodeista on tullut työpaikkoja. Tämä hämärtää työn ja kodin välistä rajaa, vaikuttaa työntekijöiden työn ja muun elämän tasapainoon sekä luo uusia vaatimuksia rajan hallinnalle. Väitöskirjassa tutkitaan etätyöntekijöiden kokemuksia työn ja muun elämän tasapainosta ja sen hallinnasta koronapandemian aikana, jolloin etätyö oli laajamittaisesti käytössä monissa organisaatioissa. Tutkimuksessa on kerätty pitkittäinen kyselyaineisto (T1, N= 1218, T2, N=776) sekä ja laadullinen haastatteluaineisto (n=89), joita tarkastellaan useiden teoreettisten linssien läpi pyrkimyksenä luoda uutta, aiempaa monipuolisempaa ymmärrystä etätyöntekijöiden työn ja muun elämän välisestä tasapainosta ja sen hallinnasta.

Tutkimustulokset osoittavat, että työn ja muun elämän tasapaino on monimutkainen, moniulotteinen ja yksilöllinen kokemus. Etätyö on tuonut monia etuja, jotka voivat potentiaalisesti auttaa ihmisiä ylläpitämään hyvää tasapainoa eri elämänalueiden välillä. Etätyö sisältää myös riskejä, kuten intensiivistä työtä, pitkiä työaikoja ja sosiaalisen tuen puutetta. Tasapainon ylläpitämiseksi psyykkinen irrottautuminen työstä on tärkeää. Sitä edistääkseen etätyöntekijät käyttävät erilaisia strategioita, kuten kognitiivisia kontrollia, fyysistä irrottautumista, aikataulutettuja rutiineja ja vapaa-ajan aktiviteetteihin uppoutumista. Etätyön haasteet ja tukitarpeet vaihtelevat työntekijän elämäntilanteen mukaan, ja etätyöntekijän perhetilanne on tiiviisti kietoutunut työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen.

Teoreettisesta näkökulmasta tutkimus tuottaa uutta tietoa työn ja muun elämän tasapainon taustalla vaikuttavista resursseista ja yhtymäkohdista eri elämäntilanteissa elävien tarpeet huomioiden. Työelämän näkökulmasta keskeinen havainto on, että yksilön omaa toimijuutta tasapainon luomisessa tulisi tukea, jossa erityisen tärkeää on esihenkilön luottamus ja kannustus etätyön hyötyjen käyttöön. Esihenkilö voi tukea etätyöntekijöitä luomalla yhteisiä rajoja, tarjoamalla emotionaalista tukea ja olemalla roolimalli.