Kansainväliset investointistrategiat ja -menestys. Erityistarkastelussa norjalaiset suuryritykset
Kesälä, Sanna (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Yritysten kansainvälistymisen voimistuminen sekä suorien ulkomaisten investointien yleistyminen synnyttää tiedontarpeen erilaisiin tilanteisiin soveltuvista investointistrategioista. Hyvin usein ulkomaiset yksiköt joudutaan kuitenkin divestoimaan, minkä vuoksi tietoa tarvitaan myös investointimenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkielman päätavoitteena oli tutkia kansainvälisiä investointistrategioita, investointimenestystä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä.
OLI-paradigman mukaan suora ulkomainen investointi on tehokkain entryvaihtoehto yrityksen oman kilpailuedun sekä sijaintiin ja sisäistämiseen liittyvien etujen ollessa läsnä. Tutkielmassa tarkasteltiin erilaisten yritykseen, kohdemaahan ja investointiin liittyvien tekijöiden vaikutusta valittuun omistusrakenteeseen (kokonaan omistettu tytäryhtiö/yhteisyritys), investointimuotoon (uusperustanta/yritysosto) sekä investointimenestykseen (divestoitu/ei divestoitu). Teoreettisen perustelun ja aikaisempien tutkimustulosten pohjalta muuttujien oletetuista vaikutuksista muodostettiin hypoteeseja, joita empiriaosassa testattiin kymmenen suuren norjalaisyrityksen jakson 1989-2004 ulkomaisten tuotannollisten investointien muodostamalla aineistolla. Aineisto sisälsi yhteensä 429 havaintoa ja se koottiin yritysten vuosikertomuksista, pörssi- ja lehdistötiedotteista saaduista tiedoista. Tilastoanalyysissä käytettiin ristiintaulukointia ja Khin neliö -testiä.
Saatujen tutkimustulosten mukaan omistusrakenteen valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat yrityksen koko, poliittinen riski, kulttuurinen etäisyys, kohdemaan lailliset rajoitteet ja investoinnin ajoitus, kun taas investointimuotoon vaikuttivat yrityksen koko, kohdemaan kehityksen taso ja talouden kasvuaste, kulttuurinen etäisyys, T&K-intensiivisyys sekä investoinnin ajoitus. Investointimenestyksen osalta yrityksen koolla, kulttuurisella etäisyydellä, kohdemaan talouden kasvuasteella sekä omistusrakenteella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus. Tuloksista voitiin havaita, että kohdemaahan liittyvät tekijät vaikuttivat muita useammin ja voimakkaammin investointistrategisiin päätöksiin ja investointimenestykseen.
OLI-paradigman mukaan suora ulkomainen investointi on tehokkain entryvaihtoehto yrityksen oman kilpailuedun sekä sijaintiin ja sisäistämiseen liittyvien etujen ollessa läsnä. Tutkielmassa tarkasteltiin erilaisten yritykseen, kohdemaahan ja investointiin liittyvien tekijöiden vaikutusta valittuun omistusrakenteeseen (kokonaan omistettu tytäryhtiö/yhteisyritys), investointimuotoon (uusperustanta/yritysosto) sekä investointimenestykseen (divestoitu/ei divestoitu). Teoreettisen perustelun ja aikaisempien tutkimustulosten pohjalta muuttujien oletetuista vaikutuksista muodostettiin hypoteeseja, joita empiriaosassa testattiin kymmenen suuren norjalaisyrityksen jakson 1989-2004 ulkomaisten tuotannollisten investointien muodostamalla aineistolla. Aineisto sisälsi yhteensä 429 havaintoa ja se koottiin yritysten vuosikertomuksista, pörssi- ja lehdistötiedotteista saaduista tiedoista. Tilastoanalyysissä käytettiin ristiintaulukointia ja Khin neliö -testiä.
Saatujen tutkimustulosten mukaan omistusrakenteen valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat yrityksen koko, poliittinen riski, kulttuurinen etäisyys, kohdemaan lailliset rajoitteet ja investoinnin ajoitus, kun taas investointimuotoon vaikuttivat yrityksen koko, kohdemaan kehityksen taso ja talouden kasvuaste, kulttuurinen etäisyys, T&K-intensiivisyys sekä investoinnin ajoitus. Investointimenestyksen osalta yrityksen koolla, kulttuurisella etäisyydellä, kohdemaan talouden kasvuasteella sekä omistusrakenteella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus. Tuloksista voitiin havaita, että kohdemaahan liittyvät tekijät vaikuttivat muita useammin ja voimakkaammin investointistrategisiin päätöksiin ja investointimenestykseen.