Digitaalisen television termit yleisessä kielenkäytössä. Tarkastelussa Afterdawn-keskustelupalstan viestit
Keskiväli, Hanna-Kaisa (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia miten digitaaliseen televisioon liittyviä termejä on käytetty keskustelupalstalle lähetetyissä viesteissä. Lähestyn tavoitetta tarkastelemalla Afterdawn-keskustelupalstalle lähetettyjä viestejä. Vertailin termejä ja yleisessä kielenkäytössä esiintyviä ilmaisuja kahden aineiston avulla. Ensimmäiseen aineistoon poimin 11 termiä Sanastokeskus TSK:n julkaisemasta digi-tv-sanastosta. Keräsin toiseen aineistoon 85 viestiketjua Afterdawn.fi-sivustolta. Rajasin molemmat aineistot käsittelemään digitaalisen television salausta.
Tarkastelin aihetta terminologisen tutkimuksen keinoin. Tutkimukseni teoreettisena taustana toimi Meyerin ja Mackintoshin tapa tutkia termien siirtymistä yleiseen kielenkäyttöön. Toisin sanoen mihin terminologisiin seikkoihin voidaan kiinnittää huomiota, jotta saadaan kuva termien muuntumisesta yleiseen kielenkäyttöön. Aineiston analyysi perustuu Nuopposen ehdotukseen, jota muokkasin Meyerin ja Mackintoshin tutkimusmenetelmän perusteella. Aineiston analyysi koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi keräsin normatiivisessa sanastossa käytettyjä termejä vastaavat ilmaisut keskustelupalstalta. Tämän jälkeen tein alustavan luokittelun siitä, mitä sanaston termia keskustelujen ilmaisu mahdollisesti vastaisi. Seuraavaksi tarkastelin termien ja keskusteluissa esiintyneiden ilmaisujen merkityspiirteitä, merkityksiä ja käsitteitä. Lopuksi pohdin mitä termeille on tapahtunut, kun niitä on käytetty yleisessä kielenkäytössä.
Tutkimuksessa huomioidut termit sopivat yleiseen kielenkäyttöön, koska kahdeksan termiä oli siirtynyt muuttumattomana yleiseen kielenkäyttöön. Keskusteluissa esiintyneiden ilmaisujen merkitykset ovat kontekstiriippuvaisia ja ne eivät ole tarkkarajaisia merkityksiltään sanaston termeihin verrattuna. Tämä ilmenee erityisesti tapauksissa, jossa ilmaisu viittasi useampaan käsitteeseen. Näissä tapauksissa ilmaisujen merkityksen saattoi päätellä vain käytetystä kontekstista. Vaikka keskustelut edustavat selkeästi puhekielen ja ammattislangin kielen tasoja, niin niihin on sekoittunut osittain normitettua erikoiskieltä. Sanaston sisältämä termistö sen sijaan on jo pitkälle normitettua erikoiskieltä. Tutkimuksen tulosten perusteella keskustelijat ovat omaksuneet sanaston termit käyttöönsä, ja siten sanaston sisältämän termistön voidaan sanoa sopivan yleiseen kielenkäyttöön.
Tarkastelin aihetta terminologisen tutkimuksen keinoin. Tutkimukseni teoreettisena taustana toimi Meyerin ja Mackintoshin tapa tutkia termien siirtymistä yleiseen kielenkäyttöön. Toisin sanoen mihin terminologisiin seikkoihin voidaan kiinnittää huomiota, jotta saadaan kuva termien muuntumisesta yleiseen kielenkäyttöön. Aineiston analyysi perustuu Nuopposen ehdotukseen, jota muokkasin Meyerin ja Mackintoshin tutkimusmenetelmän perusteella. Aineiston analyysi koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi keräsin normatiivisessa sanastossa käytettyjä termejä vastaavat ilmaisut keskustelupalstalta. Tämän jälkeen tein alustavan luokittelun siitä, mitä sanaston termia keskustelujen ilmaisu mahdollisesti vastaisi. Seuraavaksi tarkastelin termien ja keskusteluissa esiintyneiden ilmaisujen merkityspiirteitä, merkityksiä ja käsitteitä. Lopuksi pohdin mitä termeille on tapahtunut, kun niitä on käytetty yleisessä kielenkäytössä.
Tutkimuksessa huomioidut termit sopivat yleiseen kielenkäyttöön, koska kahdeksan termiä oli siirtynyt muuttumattomana yleiseen kielenkäyttöön. Keskusteluissa esiintyneiden ilmaisujen merkitykset ovat kontekstiriippuvaisia ja ne eivät ole tarkkarajaisia merkityksiltään sanaston termeihin verrattuna. Tämä ilmenee erityisesti tapauksissa, jossa ilmaisu viittasi useampaan käsitteeseen. Näissä tapauksissa ilmaisujen merkityksen saattoi päätellä vain käytetystä kontekstista. Vaikka keskustelut edustavat selkeästi puhekielen ja ammattislangin kielen tasoja, niin niihin on sekoittunut osittain normitettua erikoiskieltä. Sanaston sisältämä termistö sen sijaan on jo pitkälle normitettua erikoiskieltä. Tutkimuksen tulosten perusteella keskustelijat ovat omaksuneet sanaston termit käyttöönsä, ja siten sanaston sisältämän termistön voidaan sanoa sopivan yleiseen kielenkäyttöön.