Decision-making moon-bridge : SMEs’ usage of causation and effectuation perpetually in motion
Wathen, Pertti (2023-08-31)
Wathen, Pertti
Vaasan yliopisto
31.08.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-100-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-100-6
Kuvaus
vertaisarvioitu
Tiivistelmä
Uusien yritysten ja pk-yritysten tärkeys taloudelle on ollut päätöksentekologiikan tutkimuksen kärjessä. Suhteellisen uuden toimintateorian (effectuation) vahvistumista ja monimuotoisuutta on kirjallisuudessa laajalti raportoitu, unohtamatta perinteisen kausaalisen (causation) lähestymistavan vaikutuksia päätöksen¬tekoon. Kuitenkin, huolimatta aiheen yleisestä suosiosta tutkimukset päätöksentekologiikan roolista innovaatioissa, kansainvälistymisessä ja liikesuhteissa on varsin rajallista. Tämän puutteen korjaamiseksi tämä tutkimus hyödyntää ”causation” ja ”effectuation” -teorioita kehittääkseen (1) mallin, joka kuvaa; (1a) päätöksentekologiikkojen keskinäistä yhteyttä, (1b) tekijöitä, jotka määrittävät vallitsevan logiikan (1c) fokusilmiöitä, joihin päätöksentekologiikat vaikuttavat ja (1d) miten päätöksentekologiikka vaikuttaa yritysten reaktioihin mahdollisuuksiin ja esteisiin. Lisäksi tutkimus hyödyntää näitä teorioita kehittääkseen (2) konseptin, joka auttaa yrittäjiä heidän päätösten tekoon liittyvissä pohdinnoissa. Tulokset perustuvat abduktiiviseen monitapaustutkimukseen kuudessa suomalaisessa energiateknologia-alan yrityksessä, joista kolme on startup-yrityksiä ja kolme vakiintuneita pk-yrityksiä. Merkityksellisin tutkimusdata kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja havainnoilla kolmen vuoden seurantajakson aikana.
Tulokset osoittavat, että nämä kaksi logiikkaa eivät ole toistensa vastakohtia ja useimmat päätökset sisältävät molemmista logiikoista ainakin ituja. Itse asiassa havainnot vahvistavat, että absoluuttisen ”causation” tai ”effectuation” -logiikan käyttö on vähäistä ja toisiinsa kietoutuneiden logiikkojen käyttö on jatkuvassa muutoksessa. Tutkimuksen tuotos on selvä näkemys päätöksentekijän roolista sekä ympäristön, kontekstin ja itse aiheen vaikutuksista vallitsevaan päätöksentekologiikan ja näiden vaikutusten seurauksiin.
Tulokset osoittavat, että nämä kaksi logiikkaa eivät ole toistensa vastakohtia ja useimmat päätökset sisältävät molemmista logiikoista ainakin ituja. Itse asiassa havainnot vahvistavat, että absoluuttisen ”causation” tai ”effectuation” -logiikan käyttö on vähäistä ja toisiinsa kietoutuneiden logiikkojen käyttö on jatkuvassa muutoksessa. Tutkimuksen tuotos on selvä näkemys päätöksentekijän roolista sekä ympäristön, kontekstin ja itse aiheen vaikutuksista vallitsevaan päätöksentekologiikan ja näiden vaikutusten seurauksiin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [519]