Ilmastonmuutos ja Suomen arktinen identiteetti verkkomediassa
Keski-Nisula, Mari (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Suomesta puhutaan verkkomediassa arktisen alueen ilmastonmuutoksen yhteydessä. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 111 julkaistusta, jotka on kerätty Helsingin Sanomien, Yleisradio Oy:n ja Lapin Kansan verkkosivuilta sekä Twitter-mikroblogipalvelun käyttäjätileiltä. Aineisto ajoittuu vuoteen 2015.
Tutkimuksessa yhdistän kehysanalyysin ja diskurssianalyysin menetelmiä. Selvitän kehysanalyysin avulla, miten verkkomediassa julkiseen keskusteluun nousevat arktiseen alueen ilmastonmuutokseen liittyvät asiat asemoivat Suomen arktiseksi valtioksi. Diskurssianalyysin keinoilla tarkastelen sitä, millä tavoin tässä keskustelussa rakennetaan Suomen arktista identiteettiä.
Aineistosta tunnistettiin kolme kehystä, joissa puhutaan Suomesta arktisessa ilmastonmuutoskeskustelussa. Nämä kehykset ovat poliittis-taloudellinen kehys, luontokehys sekä tieteellis-tutkimuksellinen kehys. Diskurssien analyysi tuotti seitsemän diskurssia, joilla arktista Suomea merkityksellistetään verkkomedian ilmastonmuutoskehyksissä. Nämä diskurssit ovat ilmaston ja ympäristön turmelija -diskurssi, mahdollisuuksien maa -diskurssi, epäselvät keinot -diskurssi, Yhdysvaltain ihailija -diskurssi, vaaran mahdollisuus -diskurssi, ainutlaatuisesti arktinen -diskurssi sekä muukalaisdiskurssi.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että verkkomediassa käytävässä ilmastonmuutoskeskustelussa rakennetaan Suomen arktista identiteettiä. Arktisen identiteetin idea ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Niin ikään Suomen roolia arktisessa ilmastonmuutoksessa pidetään ristiriitaisena ja epäselvänä eikä Suomesta puhuta sosiaalisista ja kulttuurisista näkökulmista. Tutkimus paljasti myös sen, että Suomen roolia ja identiteettiä arktisessa ilmastonmuutoskeskustelussa määrittelevät verkkomediassa pääasiassa journalistit, ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ilmastojärjestöt ja aktivistit, tutkijat ja tiedeinstituutit, kansalaiset sekä poliitikot.
Tutkimuksessa yhdistän kehysanalyysin ja diskurssianalyysin menetelmiä. Selvitän kehysanalyysin avulla, miten verkkomediassa julkiseen keskusteluun nousevat arktiseen alueen ilmastonmuutokseen liittyvät asiat asemoivat Suomen arktiseksi valtioksi. Diskurssianalyysin keinoilla tarkastelen sitä, millä tavoin tässä keskustelussa rakennetaan Suomen arktista identiteettiä.
Aineistosta tunnistettiin kolme kehystä, joissa puhutaan Suomesta arktisessa ilmastonmuutoskeskustelussa. Nämä kehykset ovat poliittis-taloudellinen kehys, luontokehys sekä tieteellis-tutkimuksellinen kehys. Diskurssien analyysi tuotti seitsemän diskurssia, joilla arktista Suomea merkityksellistetään verkkomedian ilmastonmuutoskehyksissä. Nämä diskurssit ovat ilmaston ja ympäristön turmelija -diskurssi, mahdollisuuksien maa -diskurssi, epäselvät keinot -diskurssi, Yhdysvaltain ihailija -diskurssi, vaaran mahdollisuus -diskurssi, ainutlaatuisesti arktinen -diskurssi sekä muukalaisdiskurssi.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että verkkomediassa käytävässä ilmastonmuutoskeskustelussa rakennetaan Suomen arktista identiteettiä. Arktisen identiteetin idea ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Niin ikään Suomen roolia arktisessa ilmastonmuutoksessa pidetään ristiriitaisena ja epäselvänä eikä Suomesta puhuta sosiaalisista ja kulttuurisista näkökulmista. Tutkimus paljasti myös sen, että Suomen roolia ja identiteettiä arktisessa ilmastonmuutoskeskustelussa määrittelevät verkkomediassa pääasiassa journalistit, ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ilmastojärjestöt ja aktivistit, tutkijat ja tiedeinstituutit, kansalaiset sekä poliitikot.