Rahalla saa ja junalla pääsee: Rautateiden ostoliikenteen merkitys yhteysväleillä Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Joensuu–Nurmes
Keski-Nirva, Mikko (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Rautateiden henkilöliikenne on tarkoitus avata kilpailulle hallituskauden 2015–2019 aikana. Kilpailun avaamisen taustalla on EU:n yhteinen liikennepolitiikka, jonka tarkoituksena on lisätä rautatieliikenteen osuutta kulkutapajakaumasta ja tehdä rautatiealasta kilpailukykyisempi. Euroopan komission lakiehdotuksen mukaan rautateiden henkilöliikenne on avattava kilpailulle siten, että myös julkisia raideliikenteen palveluja koskevien sopimusten kilpailuttaminen muuttuisi pakolliseksi. EU-politiikan lisäksi kilpailuttamisen taustalla on valtion joukkoliikennemäärärahojen väheneminen ja säästöjen kohdistaminen ostoliikenteen reitteihin.
Tätä tutkimusta tehtäessä Suomen rautateillä liikennöi yksi rautatieliikenteen harjoittaja, jolta liikenne- ja viestintäministeriö ostaa kaukoliikenteen liikennepalveluja. Valtion rahoittaman ostoliikenteen tarkoituksena on turvata peruspalvelutason mukaiset joukkoliikenneyhteydet alueilla, joilla ei ole markkinaehtoista liikennettä. Ostoliikennettä täydennetään velvoiteliikenteellä, jolla tarkoitetaan yksinoikeuden vastineeksi määrättyä julkisen palvelun velvoitetta. Tutkimuksessa tarkastellaan ostoliikenteen merkitystä kunnille ja kuntien näkemyksiä kilpailun avaamiseen liittyen. Tutkimuksessa selvitetään, miten kunnat kokevat kilpailun avaamisen vaikuttavan rautatieliikenteen palvelutasoon ja voidaanko linja-autoliikenteellä korvata lakkautettavia ostoliikenteen reittejä. Lisäksi selvitetään kuntien näkemyksiä siitä, millainen merkitys rautatieliikenteellä on alueiden saavutettavuudelle sekä alue- ja yhdyskuntarakenteelle. Esimerkkitapauksina käytetään kahta lakkautettavaa ostoliikenteen reittiä, Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Joensuu– Nurmes. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineistona on avoimella kyselylomakkeella kerätty haastatteluaineisto. Aineistoa on kerätty kolmeltatoista kuntien ja maakuntien edustajalta sekä joukkoliikenteen asiantuntijalta.
Tutkimuksen keskeisiä havaintoja oli, että rautatieliikenne koetaan erittäin tärkeäksi alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen rautatieliikenteellä ei katsottu olevan merkittäviä vaikutuksia. Erityisesti poikittaisliikenteessä rautatieliikenne koetaan korvaamattomaksi. Poikittaisliikenne koetaan huomattavasti tärkeämmäksi, kuin Etelän ja Pohjoisen välinen liikenne. ItäSuomessa ostoliikenteen lakkauttamisen koetaan selvästi heikentävän alueen saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Keski-Suomessa ostoliikenteen lakkauttaminen koettiin uhkana, mutta kilpailun avaaminen tunnistettiin mahdollisuutena palvelutason paranemiseen. Rautatieliikenteen nykyiseen palvelutasoon oltiin pääosin tyytyväisiä, eikä kunnilla ole intressejä rahoittaa palvelutason parannuksia. Linja-autoliikenteen mahdollisuuksiin korvata rautatieliikennettä suhtauduttiin Keski-Suomessa myönteisemmin kuin ItäSuomessa. Kunnat toivoivat valtion ja kuntien välisen yhteistyön lisäämistä päätöksenteossa ja katsoivat, että tuntevat oman alueensa liikkumistarpeet parhaiten. Kunnissa ei kuitenkaan oltu halukkaita ottamaan vastuuta rautatieliikenteen järjestämisestä, vaikka valtio osallistuisi rahoitukseen.
Tätä tutkimusta tehtäessä Suomen rautateillä liikennöi yksi rautatieliikenteen harjoittaja, jolta liikenne- ja viestintäministeriö ostaa kaukoliikenteen liikennepalveluja. Valtion rahoittaman ostoliikenteen tarkoituksena on turvata peruspalvelutason mukaiset joukkoliikenneyhteydet alueilla, joilla ei ole markkinaehtoista liikennettä. Ostoliikennettä täydennetään velvoiteliikenteellä, jolla tarkoitetaan yksinoikeuden vastineeksi määrättyä julkisen palvelun velvoitetta. Tutkimuksessa tarkastellaan ostoliikenteen merkitystä kunnille ja kuntien näkemyksiä kilpailun avaamiseen liittyen. Tutkimuksessa selvitetään, miten kunnat kokevat kilpailun avaamisen vaikuttavan rautatieliikenteen palvelutasoon ja voidaanko linja-autoliikenteellä korvata lakkautettavia ostoliikenteen reittejä. Lisäksi selvitetään kuntien näkemyksiä siitä, millainen merkitys rautatieliikenteellä on alueiden saavutettavuudelle sekä alue- ja yhdyskuntarakenteelle. Esimerkkitapauksina käytetään kahta lakkautettavaa ostoliikenteen reittiä, Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Joensuu– Nurmes. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineistona on avoimella kyselylomakkeella kerätty haastatteluaineisto. Aineistoa on kerätty kolmeltatoista kuntien ja maakuntien edustajalta sekä joukkoliikenteen asiantuntijalta.
Tutkimuksen keskeisiä havaintoja oli, että rautatieliikenne koetaan erittäin tärkeäksi alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen rautatieliikenteellä ei katsottu olevan merkittäviä vaikutuksia. Erityisesti poikittaisliikenteessä rautatieliikenne koetaan korvaamattomaksi. Poikittaisliikenne koetaan huomattavasti tärkeämmäksi, kuin Etelän ja Pohjoisen välinen liikenne. ItäSuomessa ostoliikenteen lakkauttamisen koetaan selvästi heikentävän alueen saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Keski-Suomessa ostoliikenteen lakkauttaminen koettiin uhkana, mutta kilpailun avaaminen tunnistettiin mahdollisuutena palvelutason paranemiseen. Rautatieliikenteen nykyiseen palvelutasoon oltiin pääosin tyytyväisiä, eikä kunnilla ole intressejä rahoittaa palvelutason parannuksia. Linja-autoliikenteen mahdollisuuksiin korvata rautatieliikennettä suhtauduttiin Keski-Suomessa myönteisemmin kuin ItäSuomessa. Kunnat toivoivat valtion ja kuntien välisen yhteistyön lisäämistä päätöksenteossa ja katsoivat, että tuntevat oman alueensa liikkumistarpeet parhaiten. Kunnissa ei kuitenkaan oltu halukkaita ottamaan vastuuta rautatieliikenteen järjestämisestä, vaikka valtio osallistuisi rahoitukseen.