The Affordances of the Digital Medium : Users’ perceptions of digitalization

Abstract

The aim of this administrative research is to identify the opportunities and obstacles associated with the exploitation of digitalization and digital services. The objective of the study is viewed from a user perspective, undertaken using a co-creation approach. The research material was collected in group discussions between participants in rural areas in Finland, as well as from the organizational environment of Finnish health care. Affordance theory, together with the concepts of the digital medium, and the co-creation of digitalization provide a theoretical framework for the research. The affordance approach provides a perspective to interpret the relationship between the user and the environment, where the aspects of the digital medium and the forming of the collective perception are also considered. By the theoretical framework, this doctoral dissertation responds to the following research question: what is the meaning of affordance theory for the utilization of the digital medium?

The results of my study reflect citizens' views on digitalization and e-services. The participants’ attitude towards digitalization is described from the perspective of users, the environment, and digital applications. The model of participatory-deliberative design presented in the study enabled the multidimensional views of the topic.

In conclusion, the perspective derived from affordance theory helps us to understand the factors that enable or prevent the utilization of the digital medium. However, the description also opens the cognitive process to the observer itself and to the development community. The increased self-awareness about one’s insights enables the user to be more flexible in controlling how to utilize the opportunities in the environment. Overall, increased awareness of the potential of the environment offers an opportunity to understand the views of others on the subject under consideration and to explain the underlying perception. The additional aspects of design and co-creation of the digital affordances support the successful discovery and implementation of the possibilities. The contribution of this research becomes apparent in unexpected events, as the increased digital transformation during the COVID-19 pandemic demonstrates. The results also contribute to much more common surroundings and situations, as in the case of digitalization of welfare services.

Tämän hallintotieteellisen tutkimuksen tavoitteena on digitalisaation ja digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvien mahdollisuuksien ja estävien tekijöiden tunnistaminen. Käsiteltävän aiheen tarkastelu noudattaa käyttäjälähtöistä lähestymistapaa, joka toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmää hyödyntämällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomen maaseutupaikkakunnilta sekä terveydenhuollon organisaatioympäristöstä osallistujien välisistä ryhmäkeskusteluista. Affordanssiteoria yhdessä digitalisaatiotematiikan sekä yhteiskehittämisen lähestymistavan kanssa muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, joka tarjoaa tarkastelunäkökulman käyttäjän ja ympäristön välisen vuorovaikutussuhteen tulkitsemiseksi. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kautta väitöskirja vastaa tutkimuskysymykseen, mikä merkitys affordanssiteorialla on digitalisaation hyödyntämiselle.

Tutkimuksen tulokset ilmentävät kansalaisten näkemyksiä digitalisaatiosta ja sähköisistä palveluista. Osallistujien suhtautuminen digitalisaatiota kohtaan kuvataan käyttäjien, ympäristön ja digitaalisten sovellusten näkökulmista. Tutkimuksessa esiteltävä osallistavan deliberatiivisen suunnittelun (participatory-deliberative design) malli mahdollistaa aiheeseen sisältyvien moniulotteisten näkemysten esiin nostamisen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että affordanssiteorian näkökulma auttaa ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät digitalisaatioon liittyvät oivallukset. Affordanssien, eli ns. tarjoumien muodostumista kuvaava kognitiivinen prosessi tarjoaa lisääntyneen oivaltamisen mahdollisuuden sekä havainnoijalle itselleen, mutta myös kehittämisyhteisön hyödynnettäväksi. Kaiken kaikkiaan lisääntynyt tietoisuus ympäristön mahdollisuuksista tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää muiden näkökulmia tarkasteltavaan aiheeseen ja selittää ajattelun taustalla vaikuttavia syitä. Tutkimuksen vaikutukset ovat hyödynnettävissä niin odottamattomissa tapahtumissa, kuten COVID-19 pandemian myötä tapahtunut ”digiloikka” osoittaa. Tutkimuksen näkökulma on myös sovellettavissa paljon yleisempiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi hyvinvointipalvelujen digitalisoinnin tarkasteluun.