Yhteiskuntavastuun yhteys pohjoismaisten pörssiyhtiöiden taloudelliseen suorituskykyyn : Vastuullisuusraportoinnin varmennus moderoivana tekijänä
Poutiainen, Antti (2023-06-08)
08.06.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060852964
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060852964
Tiivistelmä
Yhteiskuntavastuullisuus, vastuullisuusraportointi ja sen varmentaminen kolmannella osapuolella on havaittu maailmalla vuosittain kasvavaksi trendiksi. Euroopan Unionin 2014/95/EU direktiivin mukaisesti yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt ovat velvoitettuja sisällyttämään muita kuin taloudellisia tietoja koskevan konsolidoidun selvityksen yhteiskuntavastuullisista seikoistaan vuodesta 2017 alkaen. Vastuullisuusraportoinnin suosion nousu näkyy yhä useammissa akateemisissa tutkimuksissa, jotka tunnistavat yhteiskuntavastuullisuuden (CSR) ja taloudellisen suorituskyvyn (CFP) välillä positiivisen yhteyden.
Yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu vastuullisuusraportoinnin varmentamisen vaikutusta CSR-CFP suhteeseen. Tutkimuksille on ollut myös tunnusomaista käsitellä vastuullisuusraportointia vapaaehtoisena toimintatapana. Tämän tutkielman tavoitteena on pyrkiä selvittämään, onko pohjoismaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin varmentamisella vaikutusta CSR-CFP suhteeseen, kun yhtiöt ovat velvoitettuja vastuullisuusraportointiin.
Vastatakseen tutkimustavoitteeseen, tutkimusmenetelmänä käytetään kiinteiden vaikutusten pienimmän neliösumman regressioanalyysiä, joka sisältää vuosien 2017–2021 välillä 317 yhtiön otannan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Regressioanalyysien selittävinä muuttujina ovat Refinitiv ESG-luokitus osa-alueineen ja selitettävinä muuttujina kokonaispääoman tuottoaste (ROA) ja Tobinin Q-luku. Regressioyhtälöitä kontrolloidaan yhtiöiden koolla, kasvulla ja velkaantuneisuudella. Ulkoisen varmennuksen tiedot ovat peräisin Refinitiv tietokannasta ja yhtiöiden vastuullisuusraporteista.
Tulokset osoittavat, että CSR-CFP yhteys on positiivinen molemmilla taloudellisilla mittareilla. Vastuullisuusraportoinnin varmentamisella taas on yleisesti positiivinen moderoiva vaikutus CSR-CFP yhteyteen. Tulosten mukaan positiivinen vaikutus on tilastollisesti merkitsevä ympäristöllisen osa-alueen ja kokonaispääoman tuottoasteen, sosiaalisen osa-alueen ja kokonaispääoman tuottoasteen sekä sosiaalisen osa-alueen ja Tobinin Q-luvun suhteessa. Näin ollen pakollisen vastuullisuusraportoinnin ajanjaksona raporttinsa ulkoisesti varmentavat yhtiöt saavuttavat korkeampaa taloudellista suorituskykyä ei-varmentaviin yhtiöihin nähden.
Tutkielman kontribuutio on tuottaa uutta tietoa ulkoisen varmennuksen vaikutuksesta CSR-CFP väliseen suhteeseen lakisääteisen vastuullisuusraportoinnin tultua voimaan. Tulevaisuuden osalta tutkittavaksi jää muun muassa ulkoisten varmentajien eroavaisuuksien sekä koronapandemian vaikutusten havainnointi CSR-CFP suhteessa.
Yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu vastuullisuusraportoinnin varmentamisen vaikutusta CSR-CFP suhteeseen. Tutkimuksille on ollut myös tunnusomaista käsitellä vastuullisuusraportointia vapaaehtoisena toimintatapana. Tämän tutkielman tavoitteena on pyrkiä selvittämään, onko pohjoismaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin varmentamisella vaikutusta CSR-CFP suhteeseen, kun yhtiöt ovat velvoitettuja vastuullisuusraportointiin.
Vastatakseen tutkimustavoitteeseen, tutkimusmenetelmänä käytetään kiinteiden vaikutusten pienimmän neliösumman regressioanalyysiä, joka sisältää vuosien 2017–2021 välillä 317 yhtiön otannan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Regressioanalyysien selittävinä muuttujina ovat Refinitiv ESG-luokitus osa-alueineen ja selitettävinä muuttujina kokonaispääoman tuottoaste (ROA) ja Tobinin Q-luku. Regressioyhtälöitä kontrolloidaan yhtiöiden koolla, kasvulla ja velkaantuneisuudella. Ulkoisen varmennuksen tiedot ovat peräisin Refinitiv tietokannasta ja yhtiöiden vastuullisuusraporteista.
Tulokset osoittavat, että CSR-CFP yhteys on positiivinen molemmilla taloudellisilla mittareilla. Vastuullisuusraportoinnin varmentamisella taas on yleisesti positiivinen moderoiva vaikutus CSR-CFP yhteyteen. Tulosten mukaan positiivinen vaikutus on tilastollisesti merkitsevä ympäristöllisen osa-alueen ja kokonaispääoman tuottoasteen, sosiaalisen osa-alueen ja kokonaispääoman tuottoasteen sekä sosiaalisen osa-alueen ja Tobinin Q-luvun suhteessa. Näin ollen pakollisen vastuullisuusraportoinnin ajanjaksona raporttinsa ulkoisesti varmentavat yhtiöt saavuttavat korkeampaa taloudellista suorituskykyä ei-varmentaviin yhtiöihin nähden.
Tutkielman kontribuutio on tuottaa uutta tietoa ulkoisen varmennuksen vaikutuksesta CSR-CFP väliseen suhteeseen lakisääteisen vastuullisuusraportoinnin tultua voimaan. Tulevaisuuden osalta tutkittavaksi jää muun muassa ulkoisten varmentajien eroavaisuuksien sekä koronapandemian vaikutusten havainnointi CSR-CFP suhteessa.