Objektista toimijaksi: Nuorten suomalaisten kuluttajien näkemyksiä mainonnan sukupuolirepresentaatioista
Karinen, Roosa (2023-05-10)
Karinen, Roosa
10.05.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051043356
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051043356
Tiivistelmä
Mainonnan rooli on nyky-yhteiskunnassa merkittävä ja keskivertokuluttaja altistuu päivittäin
tuhansille mainoksille. Mainonta vaikuttaa voimakkaasti paitsi kuluttajiin, myös koko
ympäröivään yhteiskuntaan sekä kulttuuriin. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella, millaisia
mielikuvia mainonta eri ihmisryhmistä välittää. Erityisesti mainonnan
sukupuolirepresentaatioiden tarkasteleminen on kiinnostanut tutkijoita. Mainonnan luomat
mielikuvat sukupuolista ovat olleet huolenaihe jo pitkään. Joitain muutoksia sukupuolten
kuvauksissa on viime vuosina muun muassa voimaannuttavan mainonnan myötä tapahtunut,
mutta sukupuolet esitetään edelleen usein varsin stereotyyppisissä rooleissa mainonnassa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaiset nuoret kuluttajat kokevat
mainonnan erilaiset sukupuolirepresentaatiot 2020-luvulla.
Tutkielman teoriaosuudessa tarkasteltiin mainonnan erilaisia sukupuolirepresentaatioita
aikaisempien tutkimusten ja teorian pohjalta. Ensin tutustuttiin sukupuolistereotypioihin ja
seksismiin, jonka jälkeen käsiteltiin tasa-arvoa ja voimaannuttamista. Näitä asioita tarkasteltiin
niin mainonnan kuin yhteiskunnan kautta. Tämän lisäksi teoriaosuudessa tarkasteltiin
mainontaa sosiaalisen oppimisen teorian kentässä. Sosiaalisen oppimisen teorian avulla
pystyttiin havainnollistamaan, kuinka kuluttajat oppivat asioita eri lähteistä, kuten mediasta tai
muilta ihmisiltä. Oppimista tapahtuu jatkuvasti sekä tietoisesti että tiedostamatta, mutta
samalla ihmiset myös itse vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sosiaalisen
oppimisen teorian avulla pystyttiinkin osoittamaan, kuinka mainonta vaikuttaa kuluttajaan ja
toisinpäin. Teoriaosuuden lopulla tieteellisestä kirjallisuudesta saadun tietämyksen pohjalta
muodostettiin tutkielman teoreettinen viitekehys.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, josta saatuja tuloksia vertailtiin aiemmassa
tieteellisessä kirjallisuudessa saatuihin tutkimustuloksiin. Haastattelut toteutettiin
teemahaastetteluina ja niihin osallistui yhteensä 12 haastateltavaa, joista puolet olivat miehiä
ja puolet naisia. Haastattelurunkoon valitut teemat muodostuivat aiempaan tieteelliseen
kirjallisuuteen perehtymisen pohjalta. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella
vaikuttaa siltä, että tapa, jolla sukupuolet mainonnassa esitetään vaikuttaa paitsi yhteiskuntaan
ja kuluttajiin itseensä, myös kuluttajien kokemuksiin mainostavasta yrityksestä. Suurin osa
haastateltavista piti eniten voimaannuttavista mainoksista ja tällainen mainonta lisäsi usein
brändin arvostusta, kun taas stereotyyppisellä tavalla sukupuolet esittävä mainonta
todennäköisemmin johti yrityksen vähäisempään arvostukseen sekä vähentyneeseen
mielenkiintoon brändin tarjoomaa kohtaan.
tuhansille mainoksille. Mainonta vaikuttaa voimakkaasti paitsi kuluttajiin, myös koko
ympäröivään yhteiskuntaan sekä kulttuuriin. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella, millaisia
mielikuvia mainonta eri ihmisryhmistä välittää. Erityisesti mainonnan
sukupuolirepresentaatioiden tarkasteleminen on kiinnostanut tutkijoita. Mainonnan luomat
mielikuvat sukupuolista ovat olleet huolenaihe jo pitkään. Joitain muutoksia sukupuolten
kuvauksissa on viime vuosina muun muassa voimaannuttavan mainonnan myötä tapahtunut,
mutta sukupuolet esitetään edelleen usein varsin stereotyyppisissä rooleissa mainonnassa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaiset nuoret kuluttajat kokevat
mainonnan erilaiset sukupuolirepresentaatiot 2020-luvulla.
Tutkielman teoriaosuudessa tarkasteltiin mainonnan erilaisia sukupuolirepresentaatioita
aikaisempien tutkimusten ja teorian pohjalta. Ensin tutustuttiin sukupuolistereotypioihin ja
seksismiin, jonka jälkeen käsiteltiin tasa-arvoa ja voimaannuttamista. Näitä asioita tarkasteltiin
niin mainonnan kuin yhteiskunnan kautta. Tämän lisäksi teoriaosuudessa tarkasteltiin
mainontaa sosiaalisen oppimisen teorian kentässä. Sosiaalisen oppimisen teorian avulla
pystyttiin havainnollistamaan, kuinka kuluttajat oppivat asioita eri lähteistä, kuten mediasta tai
muilta ihmisiltä. Oppimista tapahtuu jatkuvasti sekä tietoisesti että tiedostamatta, mutta
samalla ihmiset myös itse vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sosiaalisen
oppimisen teorian avulla pystyttiinkin osoittamaan, kuinka mainonta vaikuttaa kuluttajaan ja
toisinpäin. Teoriaosuuden lopulla tieteellisestä kirjallisuudesta saadun tietämyksen pohjalta
muodostettiin tutkielman teoreettinen viitekehys.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, josta saatuja tuloksia vertailtiin aiemmassa
tieteellisessä kirjallisuudessa saatuihin tutkimustuloksiin. Haastattelut toteutettiin
teemahaastetteluina ja niihin osallistui yhteensä 12 haastateltavaa, joista puolet olivat miehiä
ja puolet naisia. Haastattelurunkoon valitut teemat muodostuivat aiempaan tieteelliseen
kirjallisuuteen perehtymisen pohjalta. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella
vaikuttaa siltä, että tapa, jolla sukupuolet mainonnassa esitetään vaikuttaa paitsi yhteiskuntaan
ja kuluttajiin itseensä, myös kuluttajien kokemuksiin mainostavasta yrityksestä. Suurin osa
haastateltavista piti eniten voimaannuttavista mainoksista ja tällainen mainonta lisäsi usein
brändin arvostusta, kun taas stereotyyppisellä tavalla sukupuolet esittävä mainonta
todennäköisemmin johti yrityksen vähäisempään arvostukseen sekä vähentyneeseen
mielenkiintoon brändin tarjoomaa kohtaan.