Organisational culture analysis: A case study in Case Company X

Abstract

This research analysed the type of organisational culture that occurs in Case Company X, particularly in Unit A, by using designed survey, which is based on certain theory and objectives. Case Company X is an international organisation, which focuses on information technology and software engineering, scaling up to data, cloud services, and automation. Unit A itself will be the subject of this research and for this certain unit, a designed survey was sent to its employees. Survey was designed based on Westrum’s organisational culture theory and its theoretical framework, and objectives of Unit A have been taken into account as well. Quantitative research is conducted, and the data received from survey is being statistically analysed. The main objective is to form quantitative information from the data obtained from the survey and draw conclusions and answer the research question and hypothesis of this research.

The hypothesis is that it is possible to analyse the current organisational culture situation by conducting a designed survey based on Westrum’s theory. The survey was initially conducted by using simple random sampling method and it was sent to 815 employees in Unit A, via email. The response time for answering the survey is set to three weeks. A total of 165 employees out of 815 employees answered to the survey and a quantitative analysis was conducted on the basis of these. The survey was designed in a way that the employee can choose if employee itself have worked for more than a year or less in Unit A. With this, it was possible to see in the survey data how the response group is distributed according to the years of work. The survey is based on a Likert-scaling, values distributing from 1 to 7. A value of 1 means “strongly disagree” and a value of 7 means “strongly agree”. The data obtained from the survey was quantitatively analysed by using Excel’s mean, median, and bar chart -functions. SPSS software’s descriptive statistics, T test for independent samples, paired samples T test and Spearman’s correlation -functions were used. Quantitative data were collected on the basis of statistical data samples and tests, and conclusions were based on it.

The research showed that the survey, based on Westrum’s theory and theoretical framework, has provided data that makes it possible to analyse the current organisational and cultural situation in Unit A. The Westrum’s theoretical framework divides organisational culture into three typologies which are pathological, bureaucratic, and generative. Using statistically analysed data, it was possible to draw a preliminary conclusion about the organisational culture, which revealed that the culture of unit A is based on generative culture typology. Based on the other statistical analyses, it was possible to observe that there was no statistically significant difference between the responses of the respondents and that the correlation between same paired questions was strong, but the correlation between same themed questions was weak.

Tässä tutkimuksessa analysoitiin kyselytutkimuksella, millaista organisaatiokulttuuria esiintyy tapausyrityksessä X, eritoten yksikössä A. Tätä tutkittiin kyselyllä, joka perustui Westrumin teoriaan. Teoria tarjoaa viitekehyksen, jonka mukaan organisaatioita on mahdollista arvioida. Tapausyritys X on liiketoiminnallisesti kansainvälinen organisaatio, joka keskittyy informaatioteknologiaan skaalautuen dataan, pilvipalveluihin ja automaatioon. Itse yksikkö A tulee olemaan tässä tarkastelun kohteena ja tälle yksikölle toteutettiin tämä tutkimus ja teetetty kysely. Kyselyn suunnittelussa Westrumin organisaatiokulttuurinen teoria, siihen liittyvä viitekehys, sekä yksikkö A:n tavoitteet on otettu huomioon. Päätavoitteena on muodostaa kyselystä saadusta datasta kvantitatiivista dataa, jonka avulla on mahdollista tehdä johtopäätöksiä ja vastata tutkimuskysymykseen ja hypoteesiin.

Hypoteesi on se, että on mahdollista toteuttaa kysely, joka perustuu Westrumin organisaatiokulttuuriseen teoriaan, ja saamaan dataa työntekijöiltä, jonka avulla on mahdollista analysoida tilannetta organisaatiokulttuurin näkökulmasta. Eritoten tätä tilannetta on analysoitu yksikkö A:ssa. Kyselyä toteutettaessa käytettiin alkuun yksinkertaista satunnaisotantaa ja kysely lähetettiin 815 työntekijälle, jotka työskentelevät yksikkö A:ssa, sähköpostin välityksellä. Vastausaikaa kyselylle oli kolme viikkoa. Vastauksia saatiin 165 kappaletta ja näiden pohjalta kvantitatiivinen analyysi toteutettiin. Kysely oli suunniteltu niin, että vastaaja voi valita, onko työskennellyt yli vuoden vaiko alle vuoden yksikkö A:ssa. Tämän avulla kyselyssä oli mahdollista havaita, miten vastausjoukko jakautuu työvuosien perusteella. Kyselyssä käytettiin Likert-skaalaa, jonka asteikko on 1–7. Arvo 1 tarkoittaa ”täysin eri mieltä” ja arvo 7 tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”. Kyselystä saatu data kvantitatiivisesti analysoitiin käyttämällä Excelin keskiarvo, mediaani ja pylväsdiagrammi -funktioita. SPSS ohjelmassa käytettiin funktioita kuten kuvaavaa tilastoa, riippumattomien näytteiden T testiä, parinäytteen T testiä ja Spearmanin korrelaatiotestiä. Kvantitatiivinen data, joka on kerätty tilastollisten näytteiden ja testien pohjalta, juurtavat johtopäätöksiä tutkimuksen lopuksi.

Tutkimus osoitti sen, että kysely, perustuen Westrumin teoriaan ja teoreettiseen viitekehykseen, on antanut dataa, jonka perusteella on mahdollista analysoida nykyistä organisaatiokulttuurin tilaa yksikkö A:ssa. Westrumin teoreettinen viitekehys jakaa organisaatiokulttuurin kolmeen typologiaan; patologiseen, byrokraattiseen ja generatiiviseen. Tilastollisesti analysoidun datan avulla oli mahdollista juurtaa alustava johtopäätös organisaatiokulttuurista, joka toi ilmi, että yksikkö A:n kulttuuri sijoittuu generatiiviseen kulttuurimuotoon. Tilastollisen analyysin perusteella oli myös mahdollista huomata, että vastausjoukkojen vastauksien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa ja korrelaatiot kysymysten välillä olivat vahvat.