Hallituksen sukupuolijakauman yhteys yrityksen suorituskykyyn
Huhtanen, Ella Emilia (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042839529
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042839529
Tiivistelmä
Naisten vähäinen määrä yritysjohdossa on ollut viime vuosina puheenaiheena. Naisten osuus yritysten hallituksissa on kuitenkin ollut kasvussa 2010-luvulta. Suomessa positiivinen kasvu on saavutettu itsesääntelyn avulla ilman pakottavaa kiintiölainsäädäntöä. Pörssiyhtiöiden noudattama hallinnointikoodi antaa suosituksensa hallituksen monimuotoisuudesta suomalaisille pörssiyhtiöille. Hallinnointikoodin mukaan hallitukseen tulee kuulua molempia sukupuolia.
Tutkielman teoreettisessa osuudessa perehdytään hallituksen tehtäviin ja kokoonpanoon, hallinnointikoodiin tutkielman kannalta oleellisin osin, hallituksen monimuotoisuuden teoreettiseen taustaan, tilastoihin naisten osuudesta yhtiöiden johdossa Suomessa ja maailmalla sekä yrityksen suorituskyvyn mittareihin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää naisten hallitusjäsenyyden yhteyttä yrityksen suorituskykyyn. Yrityksen suorituskykyä mitataan kokonaispääoman tuottoasteella ja Tobinin Q:lla.
Aiemmat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista todetaan positiivinen yhteys naisten hallitusjäsenyyden ja yrityksen suorituskyvyn välillä. Toisissa tutkimuksissa ei positiivista yhteyttä löydetty tai yhteys on negatiivinen. Tutkimuksissa on tehty havaintoja naisten hallitusjäsenyyden positiivisista vaikutuksista hallintoon liittyen. Naisten hallitusjäsenyydellä todettiin olevan positiivinen yhteys hallituksen tehokkuuteen ja naishallitusjäsenillä näyttäisi olevan samanlainen vaikutus kuin riippumattomalla hallituksen jäsenellä. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa voikin olla perusteltua sanoa, että naisten hallitusjäsenyyden tulisi perustua muihin kriteereihin kuin yrityksen suorituskyvyn parantamiseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu yhdysvaltalaisista S&P 1500 -indeksiin vuosina 2010-2019 sisältyneistä yrityksistä. Havaintoja on yhteensä 2770, joka tarkoittaa 277 yritystä kymmeneltä vuodelta. Tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi. Naisten suhteellisella osuudella yrityksen hallituksessa havaittiin olevan tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen yhteys yrityksen suorituskykyyn, kun mittarina on Tobinin Q. Naisten hallitusjäsenyydellä on myös tilastollisesti merkitsevä positiivinen, mutta heikko yhteys yrityksen suorituskykyyn, kun mittarina on kokonaispääoman tuottoaste.
Naisten osuus yritysten hallituksissa on ollut tasaisessa kasvussa. Tutkimuksen tulokset myös tukevat ajatusta, että naisten hallitusjäsenyydellä on positiivinen yhteys yrityksen suorituskykyyn. Tutkimuksen matalan selitysasteen vuoksi tuloksiin tulee suhtautua varauksella ja mallien avulla ei voida tehdä kovin luotettavia ennusteita. Tutkimuksen rajoitteiden ja puutteiden vuoksi tuloksia ei voida sellaisenaan yleistää koskemaan kaikkia yrityksiä.
Tutkielman teoreettisessa osuudessa perehdytään hallituksen tehtäviin ja kokoonpanoon, hallinnointikoodiin tutkielman kannalta oleellisin osin, hallituksen monimuotoisuuden teoreettiseen taustaan, tilastoihin naisten osuudesta yhtiöiden johdossa Suomessa ja maailmalla sekä yrityksen suorituskyvyn mittareihin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää naisten hallitusjäsenyyden yhteyttä yrityksen suorituskykyyn. Yrityksen suorituskykyä mitataan kokonaispääoman tuottoasteella ja Tobinin Q:lla.
Aiemmat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista todetaan positiivinen yhteys naisten hallitusjäsenyyden ja yrityksen suorituskyvyn välillä. Toisissa tutkimuksissa ei positiivista yhteyttä löydetty tai yhteys on negatiivinen. Tutkimuksissa on tehty havaintoja naisten hallitusjäsenyyden positiivisista vaikutuksista hallintoon liittyen. Naisten hallitusjäsenyydellä todettiin olevan positiivinen yhteys hallituksen tehokkuuteen ja naishallitusjäsenillä näyttäisi olevan samanlainen vaikutus kuin riippumattomalla hallituksen jäsenellä. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa voikin olla perusteltua sanoa, että naisten hallitusjäsenyyden tulisi perustua muihin kriteereihin kuin yrityksen suorituskyvyn parantamiseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu yhdysvaltalaisista S&P 1500 -indeksiin vuosina 2010-2019 sisältyneistä yrityksistä. Havaintoja on yhteensä 2770, joka tarkoittaa 277 yritystä kymmeneltä vuodelta. Tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi. Naisten suhteellisella osuudella yrityksen hallituksessa havaittiin olevan tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen yhteys yrityksen suorituskykyyn, kun mittarina on Tobinin Q. Naisten hallitusjäsenyydellä on myös tilastollisesti merkitsevä positiivinen, mutta heikko yhteys yrityksen suorituskykyyn, kun mittarina on kokonaispääoman tuottoaste.
Naisten osuus yritysten hallituksissa on ollut tasaisessa kasvussa. Tutkimuksen tulokset myös tukevat ajatusta, että naisten hallitusjäsenyydellä on positiivinen yhteys yrityksen suorituskykyyn. Tutkimuksen matalan selitysasteen vuoksi tuloksiin tulee suhtautua varauksella ja mallien avulla ei voida tehdä kovin luotettavia ennusteita. Tutkimuksen rajoitteiden ja puutteiden vuoksi tuloksia ei voida sellaisenaan yleistää koskemaan kaikkia yrityksiä.