Virtuaalivaluutat henkilöverotuksessa : Luonnollisen henkilön virtuaalivaluuttojen tuloverotus
Lindholm, Markus Oiva Eerikki (2023-04-24)
Lindholm, Markus Oiva Eerikki
24.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438305
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438305
Tiivistelmä
Teknologian kehitys ja digitalisaatio tuovat mukanaan uusia ilmiöitä, joihin vero tuksen on sopeuduttava ja vastattava. Virtuaalivaluutat ovat ilmiö, jonka syntymisen teknologinen kehitys on mahdollistanut. Virtuaalivaluutat on alun perin kehitetty vaihdannan välineeksi
korvaamaan perinteisiä vaihdannan välineitä. Nykyään ne toimivat kuitenkin sijoituskohteina.
Verotuksen näkökulmasta virtuaalivaluutat ovat kasvava uusi ilmiö. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten tuloverolain mukaan luonnollisen henkilön virtuaalivaluutoista
saatuja tuloja verotetaan. Tutkielmassa käsitellään virtuaalivaluuttojen luovutukset, louhinta,
virtuaalivaluuttojen korkotili, jakautuminen ja cashback. Tutkimusmenetelmänä on lainopillinen menetelmä. Oikeuslähteinä on käytetty kotimaista verolainsäädäntöä erityisesti tuloverolakia ja lakia verotusmenettelystä. Myös oikeuskirjallisuutta, valmisteluaineistoa ja viranomaisohjeita on käytetty tutkielman lähteenä.
Verotuksessa virtuaalivaluutaksi katsotaan laki virtuaalivaluutan tarjoajista 2.1 §:n mukainen
digitaalinen arvo. Tutkielmassa tarkastellaan virtuaalivaluuttoja myös verotusmenettelyn näkökulmassa. Sivullisten tiedonantovelvollisuus ei tällä hetkellä koske virtuaalivaluuttoja ja täten
verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus sekä muistiinpanovelvollisuus korostuvat. Verohallinnolla ei ole tehokkaita keinoja valvoa ilmoittamisvelvollisuuden toteutumista. Louhinnasta
saatu tulo on louhijan veronalaistuloa. Verohallinnon tulkinnan mukaan PoW-louhinnasta
saatu tulo on TVL 61 §:n mukaista ansiotuloa ja PoS-louhinnalla saatu tulo TVL 32 §:n mukaista
pääomatuloa. Tutkielmassa katsotaan, että kumpikin protokolla perustuu varallisuuden kerryttämään tuloon ja ne tulisi katsoa TVL 32 §:n mukaiseksi pääomatuloksi.
Cashbackistä saadut tulot ovat verovelvollisen verovapaata tuloa, jos niiden saaminen ei ole
vaadi verovelvolliselta virtuaalivaluutan säilyttämistä palveluntarjoajan palvelussa. Muutoin ne
ovat verovelvollisen pääomatuloa. Air dropissa Verohallinon tulkinnan mukaan on kyse tuloverolain mukaisesta veronalaisesta tulosta mutta oikeuskirjallisuudesta nousee esille eriävä näkemys, jonka mukaan vastikkeettomat air dropit kuuluvat lahjaverotuksen piiriin. Virtuaalivaluut tojen myynteihin ja vaihtoihin sovelletaan TVL 45-50 §:ien luovutusvoittosäännöksiä. Virtuaalivaluuttojen alkuperäinen käyttötarkoitus vaihdannan välineenä kuitenkin hankaloituu, kun niiden käyttö realisoi hankintapäivän jälkeen tapahtuneen arvon muutoksen. Tutkielman edessä
tuli kuitenkin ilmi, että luovutusvoittoverosäännökset sopiva hyvin virtuaalivaluuttojen verotukseen, jos ne katosotaan sijoituskohteeksi
korvaamaan perinteisiä vaihdannan välineitä. Nykyään ne toimivat kuitenkin sijoituskohteina.
Verotuksen näkökulmasta virtuaalivaluutat ovat kasvava uusi ilmiö. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten tuloverolain mukaan luonnollisen henkilön virtuaalivaluutoista
saatuja tuloja verotetaan. Tutkielmassa käsitellään virtuaalivaluuttojen luovutukset, louhinta,
virtuaalivaluuttojen korkotili, jakautuminen ja cashback. Tutkimusmenetelmänä on lainopillinen menetelmä. Oikeuslähteinä on käytetty kotimaista verolainsäädäntöä erityisesti tuloverolakia ja lakia verotusmenettelystä. Myös oikeuskirjallisuutta, valmisteluaineistoa ja viranomaisohjeita on käytetty tutkielman lähteenä.
Verotuksessa virtuaalivaluutaksi katsotaan laki virtuaalivaluutan tarjoajista 2.1 §:n mukainen
digitaalinen arvo. Tutkielmassa tarkastellaan virtuaalivaluuttoja myös verotusmenettelyn näkökulmassa. Sivullisten tiedonantovelvollisuus ei tällä hetkellä koske virtuaalivaluuttoja ja täten
verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus sekä muistiinpanovelvollisuus korostuvat. Verohallinnolla ei ole tehokkaita keinoja valvoa ilmoittamisvelvollisuuden toteutumista. Louhinnasta
saatu tulo on louhijan veronalaistuloa. Verohallinnon tulkinnan mukaan PoW-louhinnasta
saatu tulo on TVL 61 §:n mukaista ansiotuloa ja PoS-louhinnalla saatu tulo TVL 32 §:n mukaista
pääomatuloa. Tutkielmassa katsotaan, että kumpikin protokolla perustuu varallisuuden kerryttämään tuloon ja ne tulisi katsoa TVL 32 §:n mukaiseksi pääomatuloksi.
Cashbackistä saadut tulot ovat verovelvollisen verovapaata tuloa, jos niiden saaminen ei ole
vaadi verovelvolliselta virtuaalivaluutan säilyttämistä palveluntarjoajan palvelussa. Muutoin ne
ovat verovelvollisen pääomatuloa. Air dropissa Verohallinon tulkinnan mukaan on kyse tuloverolain mukaisesta veronalaisesta tulosta mutta oikeuskirjallisuudesta nousee esille eriävä näkemys, jonka mukaan vastikkeettomat air dropit kuuluvat lahjaverotuksen piiriin. Virtuaalivaluut tojen myynteihin ja vaihtoihin sovelletaan TVL 45-50 §:ien luovutusvoittosäännöksiä. Virtuaalivaluuttojen alkuperäinen käyttötarkoitus vaihdannan välineenä kuitenkin hankaloituu, kun niiden käyttö realisoi hankintapäivän jälkeen tapahtuneen arvon muutoksen. Tutkielman edessä
tuli kuitenkin ilmi, että luovutusvoittoverosäännökset sopiva hyvin virtuaalivaluuttojen verotukseen, jos ne katosotaan sijoituskohteeksi