Korkeimman ansiotuloveron optimaalinen taso Suomessa : Sovellutus Lafferin käyrään perustuen
Vikkula, Ville Markus Valtteri (2023-05-12)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051244274
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051244274
Tiivistelmä
Verotus ja sen negatiivinen vaikutus ihmisten taloudelliseen toimintaan on kestokysymys niin
politiikassa kuin taloustieteen tutkimuksessa. Korkeilla veroasteilla negatiivinen käyttäytymisvai kutus voi ylittää veroasteen nostosta saatavat staattiset hyödyt, jolloin valtion verokertymä pie nenee, vaikka veroastetta nostettaan. Tätä veroasteen ja verokertymän suhdetta määrittää Laf ferin käyrä.
Ihmiset reagoivat voimakkaammin rajaveroasteisiin, kuin keskimääräisiin veroasteisiin. Täten
korkean veroasteen ja veroprogression maissa on korkein riski ajautua Lafferin käyrän huipun
väärälle puolelle. Ruotsissa, joka kuuluu maailman korkeimpien veroasteiden maihin Suomen ta paan, Lafferin käyrän tutkimusten perusteella riski oli toteutunut, ja ansiotuloveroasteikon kor kein porras poistettiin vuonna 2020.
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa tulokset Suomen verojärjestelmän sijainnista Lafferin käy rällä ovat ristiriitaiset. Kirjallisuuden standardimalliksi muotoutunut Saezin-kaava ja sen sovel lukset ovat tuottaneet täysin vastakkaisia tuloksia Suomessa, pääosin tehtyjen oletusten takia.
Tuloksien vaihtelua ovat tuottaneet Suomen osinkoverohuojennus järjestelmän vaihteleva huo mioiminen ja sen perusteella tehty valinta oleellisesta tulojakaumasta ja sen muodosta.
Tämän tutkielman tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laajasti perusteltu näkemys Suo men verojärjestelmän tämänhetkisestä sijainnista Lafferin käyrällä korkeimman ansiotulovero prosentin osalta. Tutkielmassa sovelletun mallin perusteella Suomen verojärjestelmä on ylittänyt
Lafferin käyrän huipun, ja korkeinta ansiotuloveroa tulisi laskea riippumatta tehtyjen oletuksien
konservatiivisuuden asteesta. Johtopäätöksenä ehdotetaan kahta vaihtoehtoa verouudistukseksi.
Puhdas itsensä rahoittava ansiotuloveroasteen lasku, tai eläkejärjestelmän kestävyyden parem min huomioiva, sovellettu vaihtoehto.
politiikassa kuin taloustieteen tutkimuksessa. Korkeilla veroasteilla negatiivinen käyttäytymisvai kutus voi ylittää veroasteen nostosta saatavat staattiset hyödyt, jolloin valtion verokertymä pie nenee, vaikka veroastetta nostettaan. Tätä veroasteen ja verokertymän suhdetta määrittää Laf ferin käyrä.
Ihmiset reagoivat voimakkaammin rajaveroasteisiin, kuin keskimääräisiin veroasteisiin. Täten
korkean veroasteen ja veroprogression maissa on korkein riski ajautua Lafferin käyrän huipun
väärälle puolelle. Ruotsissa, joka kuuluu maailman korkeimpien veroasteiden maihin Suomen ta paan, Lafferin käyrän tutkimusten perusteella riski oli toteutunut, ja ansiotuloveroasteikon kor kein porras poistettiin vuonna 2020.
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa tulokset Suomen verojärjestelmän sijainnista Lafferin käy rällä ovat ristiriitaiset. Kirjallisuuden standardimalliksi muotoutunut Saezin-kaava ja sen sovel lukset ovat tuottaneet täysin vastakkaisia tuloksia Suomessa, pääosin tehtyjen oletusten takia.
Tuloksien vaihtelua ovat tuottaneet Suomen osinkoverohuojennus järjestelmän vaihteleva huo mioiminen ja sen perusteella tehty valinta oleellisesta tulojakaumasta ja sen muodosta.
Tämän tutkielman tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laajasti perusteltu näkemys Suo men verojärjestelmän tämänhetkisestä sijainnista Lafferin käyrällä korkeimman ansiotulovero prosentin osalta. Tutkielmassa sovelletun mallin perusteella Suomen verojärjestelmä on ylittänyt
Lafferin käyrän huipun, ja korkeinta ansiotuloveroa tulisi laskea riippumatta tehtyjen oletuksien
konservatiivisuuden asteesta. Johtopäätöksenä ehdotetaan kahta vaihtoehtoa verouudistukseksi.
Puhdas itsensä rahoittava ansiotuloveroasteen lasku, tai eläkejärjestelmän kestävyyden parem min huomioiva, sovellettu vaihtoehto.