Alempiasteisten teiden merkitys Pohjanmaan maakunnan yrityksille: Erityistarkastelussa kuljetustarpeet, sijaintitekijät ja tiestön kunto
Kentta, Sanna-Maria (2011)
Kentta, Sanna-Maria
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tienpitoon käytettävissä olevat resurssit ovat niukat, ja tästä johtuen alemmanasteinen tieverkko on rapautumassa hyvää vauhtia. Alemman tieverkon rapistuessa entisestään, uhkaa se muodostua pullonkaulaksi yritysten kuljetuksille. Tämän vuoksi erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten resurssit alemmalla tieverkolla suunnataan, ja tärkeää onkin tutkia, millainen merkitys alemmanasteisella tieverkostolla on Pohjanmaan yrityksille.
Tämä tutkimus on tehty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ja sen tarkoituksena oli tutkia Pohjanmaan alemmalla tieverkolla sijaitsevien yritysten kuljetustarpeita, yritysten sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä ja toimintaedellytyksiä yritysten kokemuksia alemmanasteisen tiestön kunnosta unohtamatta. Tutkielman alussa perehdyttiin alemmanasteiseen tieverkkoon ja sen tienpitoon sekä yritysten kuljetustarpeita ja sijaintia koskevaan tutkimukseen. Tämän lisäksi perehdyttiin Pohjanmaan maakuntaan yritysten toimintaympäristönä keskittyen erityisesti sen aluetalouteen ja elinkeinoelämään sekä alemmanasteiseen tieverkkoon ja tavarakuljetusten liikennesuoritteisiin.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Otanta suoritettiin siten, että tilastokeskuksesta tilattu toimipaikkatietoaineisto vietiin paikkatieto-ohjelmisto ArcGIS:iin, jossa aineistosta valittiin ne asemakaava-alueen ulkopuoliset yritykset, jotka sijaitsevat 200 metrin etäisyydellä alemmanasteisista teistä. Tämän jälkeen laskettiin ositukset eri seutukunnille, joista sitten satunnaisesti poimittiin yrityksiä siten, että eri tiet tulivat mahdollisimman kattavasti edustetuiksi. Empiirinen aineisto kerättiin lähettämällä kysely Pohjanmaan maakunnan alemmanasteisen tieverkon varrella oletettavasti sijaitseville yrityksille. Vastauksia saatiin 199 kappaletta, ja vastausprosentti oli 33,3 prosenttia. Saadut vastaukset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla. Käytettyjä analyysimenetelmiä olivat ristiintaulukointi ja niiden tilastollisen merkitsevyyden testaaminen khiin neliö -testillä. Tällä menetelmällä haluttiin selvittää, millaisia toimialakohtaisia eroja yritysten vastauksissa oli. Taustamuuttujista keskeisimmäksi osoittautui toimiala jo siitäkin syystä, että muiden taustamuuttujien käyttö ei tapausten yhteen luokkaan keskittymisen tai vastaamattomuuden takia tullut kysymykseen.
Yhtenä keskeisenä tutkimustuloksena voidaan mainita se, että yritysten kuljetustarpeet näyttivät olevan pitkälle samanlaisia kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa. Sijaintiin vaikuttaneet tekijät Pohjanmaan alemmalla tieverkolla sen sijaan olivat hieman erilaiset kuin Pohjanmaan maakunnassa ja valtakunnallisella tasolla yleensä, vaikka hyvät liikenneyhteydet sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö korostuivat tässäkin tutkimuksessa. Myös yritysten yhteistyömahdollisuudet korostuivat alemman tieverkon varrelle sijoittuneiden yritysten sijaintitekijänä. Yritykset näyttivät näkemistään alemman tieverkon kuntopuutteista huolimatta olevan tyytyväisiä sijaintiinsa, ja suurin osa yrityksistä näki toimintaedellytyksensä keskimääräisiksi tai sitä paremmiksi. Alemman tieverkon kehittämisen merkitys yrityksille tuli esille muun muassa paikallisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisen arvostuksena. Parannustarpeita nähtiin olevan erityisesti talvihoidossa, tiealueiden yleisessä kunnossapidossa ja päällysteiden kunnossa. Tutkimuksessa saatiin tietoa muun muassa yritysten kuljetustarpeista ja alemman tieverkon merkityksestä yrityksille, ja saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tieverkon kehittämisessä.
Tämä tutkimus on tehty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ja sen tarkoituksena oli tutkia Pohjanmaan alemmalla tieverkolla sijaitsevien yritysten kuljetustarpeita, yritysten sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä ja toimintaedellytyksiä yritysten kokemuksia alemmanasteisen tiestön kunnosta unohtamatta. Tutkielman alussa perehdyttiin alemmanasteiseen tieverkkoon ja sen tienpitoon sekä yritysten kuljetustarpeita ja sijaintia koskevaan tutkimukseen. Tämän lisäksi perehdyttiin Pohjanmaan maakuntaan yritysten toimintaympäristönä keskittyen erityisesti sen aluetalouteen ja elinkeinoelämään sekä alemmanasteiseen tieverkkoon ja tavarakuljetusten liikennesuoritteisiin.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Otanta suoritettiin siten, että tilastokeskuksesta tilattu toimipaikkatietoaineisto vietiin paikkatieto-ohjelmisto ArcGIS:iin, jossa aineistosta valittiin ne asemakaava-alueen ulkopuoliset yritykset, jotka sijaitsevat 200 metrin etäisyydellä alemmanasteisista teistä. Tämän jälkeen laskettiin ositukset eri seutukunnille, joista sitten satunnaisesti poimittiin yrityksiä siten, että eri tiet tulivat mahdollisimman kattavasti edustetuiksi. Empiirinen aineisto kerättiin lähettämällä kysely Pohjanmaan maakunnan alemmanasteisen tieverkon varrella oletettavasti sijaitseville yrityksille. Vastauksia saatiin 199 kappaletta, ja vastausprosentti oli 33,3 prosenttia. Saadut vastaukset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla. Käytettyjä analyysimenetelmiä olivat ristiintaulukointi ja niiden tilastollisen merkitsevyyden testaaminen khiin neliö -testillä. Tällä menetelmällä haluttiin selvittää, millaisia toimialakohtaisia eroja yritysten vastauksissa oli. Taustamuuttujista keskeisimmäksi osoittautui toimiala jo siitäkin syystä, että muiden taustamuuttujien käyttö ei tapausten yhteen luokkaan keskittymisen tai vastaamattomuuden takia tullut kysymykseen.
Yhtenä keskeisenä tutkimustuloksena voidaan mainita se, että yritysten kuljetustarpeet näyttivät olevan pitkälle samanlaisia kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa. Sijaintiin vaikuttaneet tekijät Pohjanmaan alemmalla tieverkolla sen sijaan olivat hieman erilaiset kuin Pohjanmaan maakunnassa ja valtakunnallisella tasolla yleensä, vaikka hyvät liikenneyhteydet sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö korostuivat tässäkin tutkimuksessa. Myös yritysten yhteistyömahdollisuudet korostuivat alemman tieverkon varrelle sijoittuneiden yritysten sijaintitekijänä. Yritykset näyttivät näkemistään alemman tieverkon kuntopuutteista huolimatta olevan tyytyväisiä sijaintiinsa, ja suurin osa yrityksistä näki toimintaedellytyksensä keskimääräisiksi tai sitä paremmiksi. Alemman tieverkon kehittämisen merkitys yrityksille tuli esille muun muassa paikallisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisen arvostuksena. Parannustarpeita nähtiin olevan erityisesti talvihoidossa, tiealueiden yleisessä kunnossapidossa ja päällysteiden kunnossa. Tutkimuksessa saatiin tietoa muun muassa yritysten kuljetustarpeista ja alemman tieverkon merkityksestä yrityksille, ja saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tieverkon kehittämisessä.