Käytettävyys ruoankuljetuspalveluiden sovelluksissa : Tarkastelussa Wolt ja Foodora
Sandström, Mona-Maria (2023-05-15)
Sandström, Mona-Maria
15.05.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051544547
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051544547
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan suosittujen ruoankuljetuspalveluiden Woltin ja Foodoran käytettävyyttä ja etsitään sovellusten käytettävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kyseiset palvelut nousivat esiin erityisesti COVID-19-pandemian aikana, mikä paransi niiden näkyvyyttä. Wolt ja Foodora ovat kilpailevia palveluita, ja siksi niiden vertailu on hyödyllistä sovellusten käytettävyyden selvittämiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa Woltin ja Foodoran sovellusten käytettävyyden vahvuudet ja heikkoudet sekä ymmärtää käytettävyyden merkitys ruoankuljetussovelluksissa. Tätä tavoitetta tarkastellaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Ovatko Woltin ja Foodoran sovellukset helppokäyttöisiä, ja miten ne eroavat toisistaan käytettävyyden osalta? 2. Millaisia haasteita käyttäjät kohtaavat käyttäessään Woltin ja Foodoran sovelluksia ruoan tilaamiseen? 3. Kuinka tärkeää käytettävyys on käyttäjille, kun he valitsevat ruoankuljetuspalvelua tilauksen tekemiseen? Näiden kysymysten pohjalta myös selvitettiin, millaisia sovellusominaisuuksia käyttäjät suosivat.
Tutkimuksen aineisto kerättiin suorittamalla heuristinen evaluointi kohdesovelluksille, lähettämällä kyselylomake testihenkilöille Google Formsin avulla ja nauhoittamalla teemahaastattelu. Osallistujat olivat 18-29-vuotiaita korkeasti koulutettuja nuoria, jotka valittiin kohderyhmäksi teoriassa esitetyn aktiivisen käyttäjäryhmän vuoksi. Testihenkilöt valittiin käyttäen harkinnanvaraista näytettä, koska ruoankuljetuksen yhteydessä henkilöt joutuivat maksamaan tilauksensa itse. Näin varmistin kustannustehokkaan tutkimuksen. Aineisto rajattiin heuristiseen evaluaatioon, käytettävyystestiin ja teemahaastatteluun, jotta saataisiin mahdollisimman kokonainen kuva sovellusten käytettävyydestä.
Tutkimus on laadullinen ja keskittyy kerätyn aineiston analysointiin. Teoriassa hyödynnetään Jacob Nielsenin heuristiikkoja ja paneudutaan hänen tutkimuksiinsa käytettävyydestä. Lisäksi käsitellään käytettävyyden psykologiaa ja erilaisia tuotteille ja palveluille ominaisia käytettävyysominaisuuksia. Palvelumuotoilua sivutaan käytettävyyden määrittämiseksi ja käytettävyystestilomakkeen laatimisen vuoksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että molemmista sovelluksista löytyivät omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja, että käyttäjien valintaan vaikuttivat monet tekijät, kuten helppokäyttöisyys, hinnat, tarjoukset ja visuaalisuus. Myös tilausseuranta ja toimitusajat vaikuttivat testihenkilöiden mielipiteisiin. Tutkimus selvitti, että mitä nopeampi, selkeämpi ja halvempi sovellus on käyttää, sitä mielekkäämpi se on. Sovellusten kehittäjien tulisi huomioida nämä myös suunnittelussa.
Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa Woltin ja Foodoran sovellusten käytettävyyden vahvuudet ja heikkoudet sekä ymmärtää käytettävyyden merkitys ruoankuljetussovelluksissa. Tätä tavoitetta tarkastellaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Ovatko Woltin ja Foodoran sovellukset helppokäyttöisiä, ja miten ne eroavat toisistaan käytettävyyden osalta? 2. Millaisia haasteita käyttäjät kohtaavat käyttäessään Woltin ja Foodoran sovelluksia ruoan tilaamiseen? 3. Kuinka tärkeää käytettävyys on käyttäjille, kun he valitsevat ruoankuljetuspalvelua tilauksen tekemiseen? Näiden kysymysten pohjalta myös selvitettiin, millaisia sovellusominaisuuksia käyttäjät suosivat.
Tutkimuksen aineisto kerättiin suorittamalla heuristinen evaluointi kohdesovelluksille, lähettämällä kyselylomake testihenkilöille Google Formsin avulla ja nauhoittamalla teemahaastattelu. Osallistujat olivat 18-29-vuotiaita korkeasti koulutettuja nuoria, jotka valittiin kohderyhmäksi teoriassa esitetyn aktiivisen käyttäjäryhmän vuoksi. Testihenkilöt valittiin käyttäen harkinnanvaraista näytettä, koska ruoankuljetuksen yhteydessä henkilöt joutuivat maksamaan tilauksensa itse. Näin varmistin kustannustehokkaan tutkimuksen. Aineisto rajattiin heuristiseen evaluaatioon, käytettävyystestiin ja teemahaastatteluun, jotta saataisiin mahdollisimman kokonainen kuva sovellusten käytettävyydestä.
Tutkimus on laadullinen ja keskittyy kerätyn aineiston analysointiin. Teoriassa hyödynnetään Jacob Nielsenin heuristiikkoja ja paneudutaan hänen tutkimuksiinsa käytettävyydestä. Lisäksi käsitellään käytettävyyden psykologiaa ja erilaisia tuotteille ja palveluille ominaisia käytettävyysominaisuuksia. Palvelumuotoilua sivutaan käytettävyyden määrittämiseksi ja käytettävyystestilomakkeen laatimisen vuoksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että molemmista sovelluksista löytyivät omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja, että käyttäjien valintaan vaikuttivat monet tekijät, kuten helppokäyttöisyys, hinnat, tarjoukset ja visuaalisuus. Myös tilausseuranta ja toimitusajat vaikuttivat testihenkilöiden mielipiteisiin. Tutkimus selvitti, että mitä nopeampi, selkeämpi ja halvempi sovellus on käyttää, sitä mielekkäämpi se on. Sovellusten kehittäjien tulisi huomioida nämä myös suunnittelussa.