”Nuoret äänestäjät ja Venäjä tykkäävät” : Sanna Marinin bilekohu hybridimediassa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen pääministerin, Sanna Marinin julkisuuteen päätyneistä bilevideoista noussutta kohua elokuussa 2022. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiseksi julkinen keskustelu Sanna Marinin bilevideoiden ympärillä muodostuu Twitterissä ja suomalaisissa journalistisissa julkaisuissa. Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu Iltalehden, Ylen ja Helsingin Sanomien kohuun liittyvistä uutisista, joita on aineistossa yhteensä 63. Toinen osa koostuu 111:sta eniten tykkäyksiä, vastauksia tai jakoja saaneesta aiheeseen liittyvästä tviitistä. Kumpikin aineisto on kerätty elokuun 17. ja 24. päivän väliltä vuodelta 2022.

Tutkimusmenetelmä on monipaikkainen, mikä mahdollistaa hybridin mediatapahtuman tarkastelun perinteistä uutisten kehysanalyysia monipuolisemmin. Journalistista aineistoa analysoin kehysanalyysin avulla selvittääkseni, mistä näkökulmasta tapahtumista puhutaan. Twitter-keskustelua analysoin affektien tarkastelun ja lähiluvun avulla selvittääkseni tapoja keskustella kohusta sekä sitä, millä tavoin keskustelua pyritään ohjailemaan.

Kehysanalyysin avulla aineistosta voidaan havaita paheksunnan, epäilyksen, harkitsemattomuuden, turvallisuusuhan ja inhimillisyyden kehykset, sekä kohu positiivisessa valossa -kehys. Tutkimus näyttää, miten kehykset nousevat journalistiseen mediaan osin Twitteristä. Toisaalta myös Twitterissä keskustellaan journalistisen median uutisoimista aiheista. Toistuvia teemoja kohusta puhuttaessa sekä Twitterissä että uutisjournalismissa ovat turvallisuus, pääministerille sopiva käytös sekä huume-epäilyt. Affektiivisuus näkyy Twitterissä provosointina ja empatian, epäilyksen ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden esiin tuomisena. Mediatilaa saavat myös Marinin puolustajat ja kohun näkyvyys ulkomaisessa mediassa positiivisessa valossa.

Analyysi tukee aiempaa tutkimusta siitä, miten hybridimediassa sisällöt kiertävät nopeasti alustalta toiselle, eivätkä toimittajat aina ehdi tarkistamaan uutisoimiensa asioiden lähteitä tai pohtimaan uutisoinnin perusteita. Esimerkiksi huume-epäilyt ja turvallisuusuhkaan liittyvät epäilyt nousevat Marinin bilekohun uutisoinnissa otsikoihin nopeasti, vaikka niille ei aina esitetä pitäviä perusteita. Uutisia on jouduttu myös jälkeenpäin korjaamaan tai tarkentamaan.

Lisäksi keskustelu kohusta näyttää erityisesti Twitterissä politisoituneen, sillä monet kohusta negatiiviseen sävyyn tviittaavat henkilöt ovat olleet oppositiopuolueiden edustajia Marinin hallituskauden aikana. Nostaessaan uutisaiheita sosiaalisesta mediasta toimittajat saattavat siis tulla levittäneeksi paitsi perusteettomia epäilyksiä, myös poliittisesti motivoituneita tulkintoja kohusta. Median pitäisi siis ottaa nykyistä paremmin vastuuta paitsi uutisten todenperäisyyden tarkistamisesta ennen julkaisua, myös mahdollisten virheidensä julkisesta korjaamisesta.