Henkilökuvat suomalaisten pörssiyhtiöiden verkkosivuilla

Abstract

Tutkimuksen kohteena olivat henkilökuvat suomalaisten pörssiyhtiöiden verkkosivuilla. Henkilökuvista tarkasteltiin sitä, millainen osuus niillä oli verkkosivuilla, ja millainen henkilökuvan ja katsojan välinen vuorovaikutus sekä kuvan luotettavuus olivat. Henkilökuvien vuorovaikutusta ja luotettavuutta analysoitiin Kressin ja van Leeuwenin (1996) kuvan kieliopin interpersonaalisen metafunktion avulla. Interpersonaalinen metafunktio jakautuu asemointiin eli vuorovaikutuksen tarkasteluun ja modaliteettiin eli kuvan luotettavuuden kuvaamiseen. Henkilökuvien analyysissä tarkasteltiin asemoinnin piirteistä katseen suuntaa, perspektiiviä, kuvauskokoa, horisontaalikulmaa ja vertikaalikulmaa. Modaliteetin piirteistä kuvista tarkasteltiin väritystä, taustaa, yksityiskohtaisuutta, syvyysvaikutelmaa, valaistusta, kirkkautta ja kuvissa esiintyvien ihmisten rooleja.

Kaikilla pörssiyhtiöillä on verkkosivuillaan sivukokonaisuuksia, joissa tarjotaan tietoa sijoittajille. Näitä sivuja ovat aloitussivu, sijoittajasivut ja yritystietosivut. Henkilökuvien käytön selvittämiseksi luokiteltiin aineistolähtöisesti vuoden 2004 liikevaihdoltaan 30 suurimman pörssiyhtiön verkkosivujen kuvat aloitussivulta, sijoittajasivun aloitussivulta ja yritystietosivun aloitussivulta. Vuorovaikutuksen sekä luotettavuuden selvittämiseksi henkilökuvista analysoitiin sijoittajasivujen aloitussivulla olevat henkilökuvat, joita oli yhteensä 21.

Henkilökuvat olivat aineiston toiseksi suurin kuvien luokka ja henkilökuvia oli yhden yhtiön tarkasteltavilla sivuilla keskimäärin neljä kappaletta. Vain symboleita käytettiin sivuilla enemmän kuin henkilökuvia. Henkilökuvien osuus sivuilla on siis melko suuri. Kuvan ja katsojan välille syntyi tarkasteltavissa kuvissa jonkin verran vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen tunne vaihteli eri kuvissa. Katseen suunta ja horisontaalinen kulma olivat piirteitä, jotka vähensivät useimmissa kuvissa vuorovaikutusta. Monissa kuvissa henkilöt olivat kiinnostuneita toisista kuvassa esiintyvistä henkilöistä. Tämän takia monissa kuvissa vuorovaikutusta syntyi lähinnä kuvan sisälle eikä kuvan ja katsojan välille. Internetin asettamat rajoitukset kuvien käytölle vaikuttivat erityisesti joidenkin luotettavuuden piirteiden analysointiin. Useimmissa kuvissa henkilöt esitettiin realistisesti ja tämä lisäsi kuvien luotettavuutta. Kuvat olivat monilta osin luotettavia ja kuvien luotettavuutta laskivat lähinnä taustan ja yksityiskohtien epätarkkuus.