Searching for a suitable patent system for Finnish SMEs
Neffling, Greta (2023-04-23)
Neffling, Greta
23.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042338228
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042338228
Tiivistelmä
Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) haluavat olla mukana maailmanlaajuisessa teknologisessa kehityksessä ja kasvattaa liiketoimintaansa erilaisten innovaatioiden avulla. Näitä innovaatioita pitää suojella kansallisesti ja kansainvälisesti. Lainsäädäntö on kehittänyt tätä varten immateriaalioikeudet, joista tässä työssä käsitellään patenttia. Patentti antaa yksinoikeuden keksintöön sekä suojaa teknisiä ja teollisia innovaatioita väärinkäytöltä. Samalla se voi rajata kilpailua. Monet suomalaiset pk-yritykset ovat kasvavassa määrin hyödyntämässä patenttisuojaa omiin innovaatioihinsa, mutta koko ajan lisääntyvä patenttidatan ja -työkalujen määrä sekä hajanaisuus aiheuttavat haasteita oikean patenttijärjestelmän löytämiselle. Tässä työssä käsitellään neljää patenttijärjestelmää, kansainvälinen, eurooppa-, yhtenäis- ja kansallinen patenttijärjestelmä, koska ne antavat laajan vertailupohjan sekä ovat suomalaisten pk-yritysten innovaatioiden suojaamiseen mahdollisia järjestelmiä.
Patenttia suunnittelevien suomalaisten pk-yritysten olisi hyvä ymmärtää patenttilainsäädäntö sekä patenttijärjestelmät. Lisäksi niiden tulisi ottaa huomioon erilaiset ulkoiset tekijät, kuten ympäristönsuojelu ja muut lait. Yrityksellä pitäisi olla myös valmiina riittävän selkeä liiketoiminta- sekä taloudellinen suunnitelma. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla suomalaisille pk-yritykselle sopivat patenttityökalut oikean patenttijärjestelmän löytämiselle. Pk-yritysten liiketoimintaympäristön, koon ja innovaatiobudjetin vaihtelun vuoksi työ jättää yksittäiselle yritykselle mahdollisuuden itse valita tietty patenttijärjestelmä omien rajojensa puitteissa. Tutkielma on toteutettu oikeusdogmaattisena tutkimuksena laajan oikeudellisen aineiston, kuten lakien ja oikeuskirjallisuuden, avulla. Lisäksi siinä hyödynnetään monia kaupallistaloudellisia lähteitä, joita ovat esimerkiksi tieteelliset artikkelit, tutkimukset sekä tilastot.
Patenttityökaluja on monia, ja ne voidaan jakaa patenttijohtamisen, -strategian, taloudellisten laskelmien sekä patenttidataan pohjautuviin (prior art) työkaluihin. Näiden työkalujen avulla pk-yritykset saavat kokonaiskuvan eri patenttinäkökulmista ja pystyvät valitsemaan itselleen sopivan patenttijärjestelmän laajasta patenttidatasta. Kaikki työkalut ovat tärkeitä, mutta niiden hyödyntämisen laajuutta tulee harkita jokaisessa yrityksessä erikseen, jotta yritysten omat tavoitteet voidaan saavuttaa. Tutkimustulokset tarjoavat paljon tärkeää tietoa patenttihakemuksesta. Taustatyö täytyy kuitenkin toteuttaa ensin huolellisesti, mikä tarkoittaa taloudellisen ja liiketoiminnallisen suunnittelun tärkeyttä ennen laajempien innovaatiosuunnitelmien täytäntöönpanoa. Toisaalta pk-yritysten tulee ottaa huomioon ulkoiset teknologiset, lainsäädännölliset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät. Patenttijärjestelmien näkökulmasta kustannukset, hakemusajat, oikeudenkäynnit, luottamus järjestelmään, maantieteellinen laajuus, saatavuus ja patenttihakemuksen vaatimukset vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen.
Patenttia suunnittelevien suomalaisten pk-yritysten olisi hyvä ymmärtää patenttilainsäädäntö sekä patenttijärjestelmät. Lisäksi niiden tulisi ottaa huomioon erilaiset ulkoiset tekijät, kuten ympäristönsuojelu ja muut lait. Yrityksellä pitäisi olla myös valmiina riittävän selkeä liiketoiminta- sekä taloudellinen suunnitelma. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla suomalaisille pk-yritykselle sopivat patenttityökalut oikean patenttijärjestelmän löytämiselle. Pk-yritysten liiketoimintaympäristön, koon ja innovaatiobudjetin vaihtelun vuoksi työ jättää yksittäiselle yritykselle mahdollisuuden itse valita tietty patenttijärjestelmä omien rajojensa puitteissa. Tutkielma on toteutettu oikeusdogmaattisena tutkimuksena laajan oikeudellisen aineiston, kuten lakien ja oikeuskirjallisuuden, avulla. Lisäksi siinä hyödynnetään monia kaupallistaloudellisia lähteitä, joita ovat esimerkiksi tieteelliset artikkelit, tutkimukset sekä tilastot.
Patenttityökaluja on monia, ja ne voidaan jakaa patenttijohtamisen, -strategian, taloudellisten laskelmien sekä patenttidataan pohjautuviin (prior art) työkaluihin. Näiden työkalujen avulla pk-yritykset saavat kokonaiskuvan eri patenttinäkökulmista ja pystyvät valitsemaan itselleen sopivan patenttijärjestelmän laajasta patenttidatasta. Kaikki työkalut ovat tärkeitä, mutta niiden hyödyntämisen laajuutta tulee harkita jokaisessa yrityksessä erikseen, jotta yritysten omat tavoitteet voidaan saavuttaa. Tutkimustulokset tarjoavat paljon tärkeää tietoa patenttihakemuksesta. Taustatyö täytyy kuitenkin toteuttaa ensin huolellisesti, mikä tarkoittaa taloudellisen ja liiketoiminnallisen suunnittelun tärkeyttä ennen laajempien innovaatiosuunnitelmien täytäntöönpanoa. Toisaalta pk-yritysten tulee ottaa huomioon ulkoiset teknologiset, lainsäädännölliset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät. Patenttijärjestelmien näkökulmasta kustannukset, hakemusajat, oikeudenkäynnit, luottamus järjestelmään, maantieteellinen laajuus, saatavuus ja patenttihakemuksen vaatimukset vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen.