Erfolgreiche Kommunikation trotz sprachlicher Fehler? Eine Analyse von Deutschaufsätzen
Kellokoski, Mari (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Työssä tutkitaan kielellisten virheiden vaikutusta kommunikaatioon. Tutkimusaineistona on 33 lukiolaisten kirjoittamaa saksan ainetta. Tavoitteena on selvittää, onko teksti ymmärrettävissä lukijan tarkoittamalla tavalla, vaikka se sisältää virheitä ja kuvailla virheiden vaikutusta kommunikaatioon.
Analyysin ensimmäisessä osassa selvitetään, mihin virhetyyppeihin suomalaisilla oppilailla on taipumusta. Virheanalyysissä keskitytään sanajärjestys- ja verbivirheisiin. Toisessa osassa tarkastellaan kommunikaatiota ja virheiden vaikutusta siihen kommunikatiivisen kompetenssin, tekstilingvistiikan ja kommunikaatiomallin avulla.
Oppilaat tekevät eniten virheitä sanajärjestyksessä ja kongruenssissa. Aika- ja infinitiivimuotojen käytössä esiintyy vähemmän virheitä. Yllättävää on, että kongruenssi on oppilaille ongelmallinen, sillä kongruenssi kuuluu myös suomen kieleen. Suuri osa virheistä voidaan selittää äidinkielen aiheuttaman interferenssin avulla, mutta aineistossa esiintyi myös virheitä, joihin on muita syitä.
Kommunikaatio on kokonaisvaltaista, joten ensin tarkastellaan kommunikaatiotilannetta ja tekstitasoa. Tilanne on puolivirallinen. Oppilaiden tavoitteena on kirjoittaa mahdollisimman virheetön teksti annetusta aiheesta. Tekstin funktio, aiheen käsittely ja aineiden sisältö riippuvat pitkälti tehtävänannosta. Suurimmassa osassa aineita tekstin kulusta annetaan lukijalle vihjeitä kappalejaon avulla, ja tekstin alussa on johdattelevia lauseita tai johdantokappale. Suurimmassa osassa aineita tekstin lopussa on aiheen käsittelyn päättäviä lauseita. Jos ne puuttuvat, lukija ei osaa odottaa tekstin päättyvän.
Virheet häiritsevät kommunikaatiota, koska ne hidastavat ja vaikeuttavat lukuprosessia. Äidinkielen interferenssin aiheuttamia virheitä sisältävät lauseet ovat suomalaiselle lukijalle helpompia ymmärtää kuin saksalaiselle, sillä suomalainen lukija voi tukeutua suomen tuntemukseensa. Yksittäinen virheellinen lause voi olla vaikeasti ymmärrettävä ja johtaa väärinkäsityksiin, mutta kontekstissaan se on ymmärrettävä. Myös kommunikaatiotilanne sisältää tietoa, joka auttaa lukijaa ymmärtämään, mitä kirjoittaja on tarkoittanut.
Analyysin ensimmäisessä osassa selvitetään, mihin virhetyyppeihin suomalaisilla oppilailla on taipumusta. Virheanalyysissä keskitytään sanajärjestys- ja verbivirheisiin. Toisessa osassa tarkastellaan kommunikaatiota ja virheiden vaikutusta siihen kommunikatiivisen kompetenssin, tekstilingvistiikan ja kommunikaatiomallin avulla.
Oppilaat tekevät eniten virheitä sanajärjestyksessä ja kongruenssissa. Aika- ja infinitiivimuotojen käytössä esiintyy vähemmän virheitä. Yllättävää on, että kongruenssi on oppilaille ongelmallinen, sillä kongruenssi kuuluu myös suomen kieleen. Suuri osa virheistä voidaan selittää äidinkielen aiheuttaman interferenssin avulla, mutta aineistossa esiintyi myös virheitä, joihin on muita syitä.
Kommunikaatio on kokonaisvaltaista, joten ensin tarkastellaan kommunikaatiotilannetta ja tekstitasoa. Tilanne on puolivirallinen. Oppilaiden tavoitteena on kirjoittaa mahdollisimman virheetön teksti annetusta aiheesta. Tekstin funktio, aiheen käsittely ja aineiden sisältö riippuvat pitkälti tehtävänannosta. Suurimmassa osassa aineita tekstin kulusta annetaan lukijalle vihjeitä kappalejaon avulla, ja tekstin alussa on johdattelevia lauseita tai johdantokappale. Suurimmassa osassa aineita tekstin lopussa on aiheen käsittelyn päättäviä lauseita. Jos ne puuttuvat, lukija ei osaa odottaa tekstin päättyvän.
Virheet häiritsevät kommunikaatiota, koska ne hidastavat ja vaikeuttavat lukuprosessia. Äidinkielen interferenssin aiheuttamia virheitä sisältävät lauseet ovat suomalaiselle lukijalle helpompia ymmärtää kuin saksalaiselle, sillä suomalainen lukija voi tukeutua suomen tuntemukseensa. Yksittäinen virheellinen lause voi olla vaikeasti ymmärrettävä ja johtaa väärinkäsityksiin, mutta kontekstissaan se on ymmärrettävä. Myös kommunikaatiotilanne sisältää tietoa, joka auttaa lukijaa ymmärtämään, mitä kirjoittaja on tarkoittanut.