Self-leadership in Born Remote Organizations : Evidence from the Finnish Startup Sector
Kiiskilä, Emmi (2023-04-11)
Kiiskilä, Emmi
11.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041135941
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041135941
Tiivistelmä
Nykyajan haastava ja nopeatempoinen liiketoimintaympäristö on johtanut kasvavaan joustavuuden ja uudistumiskyvyn kysyntään organisaatioilta. Samalla työntekijöillä on runsaasti odotuksia työnantajaansa kohtaan. Työntekijät odottavat autonomiaa, työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa sekä merkityksellisyyden tunnetta, mutta samalla selkeitä tavoitteita, kilpailukykyistä palkitsemista sekä mahdollisuutta käyttää uusia teknologioita ja innovaatioita. Kilpailukyvyn varmistamiseksi organisaatioiden tulee tunnistaa työntekijöidensä taitojen tärkeys ja keskittyä johtajuuden kehittämiseen. Itsensä johtamisen taidon tunnistaminen sekä itseohjautuvuuden johtaminen organisaatiossa ovat olennaisessa roolissa sekä yksilön, että yrityksen menestymisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus pohjautuu aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin johtajan ja johdettavan välisestä vuorovaikutussuhteesta (LMX) sekä itseohjautuvuusteoriasta (SDT). Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka tiedonkeruumenetelmä oli puolistrukturoidut teemahaastattelut. Tutkielmaan haastateltiin viiden Startup-yrityksen toimitusjohtajaa teknologia-alalla. Tämä tutkimus selvitti parhaat käytänteet itseohjautuvuuden johtamiseen etätyössä, sellaisissa Startup-yrityksissä, joissa etätyöskentely on ollut työskentelyn ja yrityskulttuurin kulmakiviä yrityksen perustamisesta asti.
Analyysi tuloksista on toteutettu abduktiivisella menetelmällä, joka yhdistää deduktiivisen lähestymistavan aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin, sekä induktiivisen päättelyn aineistosta. Tutkimuksen tavoite on selvittää, kuinka yritykset, jotka ovat perustamisesta asti olleet joko toimistottomia tai palkanneet työntekijöitä eri puolelta Suomea ja maailmaa työskentelemään etänä, johtavat itseohjautuvuutta.
Tutkimuksen löydökset vahvistavat, että oikein johdettuna itseohjautuvuus sekä etätyöskentely tuottavat monia etuja sekä yrityksen että yksilön näkökulmasta. Empiiriset löydökset paljastavat, että itseohjautuvuus on tärkeä taito, jota organisaatioiden täytyy systemaattisesti johtaa ja tukea etätyössä. Jotta yksilöt pystyvät johtamaan itseään työskennellessään etänä, tulee yritysten kiinnittää huomiota johtajan ja johdettavan väliseen vuorovaikutukseen sekä johtamiskäytänteisiin niin strategian kuin käytännön tasolla. Tämä vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden motivaatioon, hyvinvointiin sekä sitoutumiseen.
Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus pohjautuu aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin johtajan ja johdettavan välisestä vuorovaikutussuhteesta (LMX) sekä itseohjautuvuusteoriasta (SDT). Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka tiedonkeruumenetelmä oli puolistrukturoidut teemahaastattelut. Tutkielmaan haastateltiin viiden Startup-yrityksen toimitusjohtajaa teknologia-alalla. Tämä tutkimus selvitti parhaat käytänteet itseohjautuvuuden johtamiseen etätyössä, sellaisissa Startup-yrityksissä, joissa etätyöskentely on ollut työskentelyn ja yrityskulttuurin kulmakiviä yrityksen perustamisesta asti.
Analyysi tuloksista on toteutettu abduktiivisella menetelmällä, joka yhdistää deduktiivisen lähestymistavan aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin, sekä induktiivisen päättelyn aineistosta. Tutkimuksen tavoite on selvittää, kuinka yritykset, jotka ovat perustamisesta asti olleet joko toimistottomia tai palkanneet työntekijöitä eri puolelta Suomea ja maailmaa työskentelemään etänä, johtavat itseohjautuvuutta.
Tutkimuksen löydökset vahvistavat, että oikein johdettuna itseohjautuvuus sekä etätyöskentely tuottavat monia etuja sekä yrityksen että yksilön näkökulmasta. Empiiriset löydökset paljastavat, että itseohjautuvuus on tärkeä taito, jota organisaatioiden täytyy systemaattisesti johtaa ja tukea etätyössä. Jotta yksilöt pystyvät johtamaan itseään työskennellessään etänä, tulee yritysten kiinnittää huomiota johtajan ja johdettavan väliseen vuorovaikutukseen sekä johtamiskäytänteisiin niin strategian kuin käytännön tasolla. Tämä vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden motivaatioon, hyvinvointiin sekä sitoutumiseen.