Pieni mallioppilas ja suuri valta-akseli? EU-huippukokousuutisointi suomalaisessa ja ranskalaisessa sanomalehdessä 1997-2002
Kekäläinen, Kristiina (2008)
Kekäläinen, Kristiina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia samankaltaisuuksia tai eroja suomalaisessa ja ranskalaisessa EU-huippukokousuutisoinnissa on. Tutkimuksessa tarkastelen suomalaisen Helsingin Sanomien ja ranskalaisen Le Figaron uutisointia Eurooppa-neuvostosta eli puolivuosittaisista huippukokouksista vuosien 1997–2002 välisenä aikana.
Analyysini perustana olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Olen käynyt läpi aineistoni 377 uutista tarkastelemalla uutisten kärkiä, ensisijaisesti siis otsikoita, kärkilauseita, alaotsikoita ja tietyissä tapauksissa myös uutisten keskeistä sisältöä. Tällä tavoin olen luokitellut sanomalehdissä esiintyvät uutisaiheet omiksi uutisaiheluokikseen. Luokituksen jälkeen olen antanut uutisaiheluokille nimet keskeisen sisällön perusteella.
Helsingin Sanomissa uutisia oli tutkimusajankohtana yhteensä 214, Le Figarossa 163. Näistä uutisista muodostin yhteensä 10 uutisaiheluokkaa. Tämän jälkeen jaoin uutiset kunkin uutisaiheluokan sisällä tarkempiin alaluokkiin. Muodostamiani uutisaiheluokkia olen kuvannut aineistoni sanomalehdistä nostamillani uutisesimerkeillä.
Tutkimukseni osoittaa, että Helsingin Sanomien ja Le Figaron uutisoinneissa on paljon samankaltaisuuksia. Tätä tukevat muun muassa kaksi suurinta uutisaiheluokkaa Huippukokous ja Euroopan unionin laajentuminen, joihin suurin osa molempien sanomalehtien uutisista on mahdollista jakaa. Samankaltaisuutta selittävät ensisijaisesti journalismin luonne, journalistisen työn luonne ja lähdekäytäntöjen yhteneväisyys maasta riippumatta. Suurimmat erot löytyivät puolestaan tavasta uutisoida omaan maahan liittyvistä asioista. Sitä selittävät muun muassa Suomen ja Ranskan erilaiset historiat EU:ssa sekä maiden erilainen sanomalehtikenttä ja sanomalehden asema kyseisissä maissa.
Analyysini perustana olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Olen käynyt läpi aineistoni 377 uutista tarkastelemalla uutisten kärkiä, ensisijaisesti siis otsikoita, kärkilauseita, alaotsikoita ja tietyissä tapauksissa myös uutisten keskeistä sisältöä. Tällä tavoin olen luokitellut sanomalehdissä esiintyvät uutisaiheet omiksi uutisaiheluokikseen. Luokituksen jälkeen olen antanut uutisaiheluokille nimet keskeisen sisällön perusteella.
Helsingin Sanomissa uutisia oli tutkimusajankohtana yhteensä 214, Le Figarossa 163. Näistä uutisista muodostin yhteensä 10 uutisaiheluokkaa. Tämän jälkeen jaoin uutiset kunkin uutisaiheluokan sisällä tarkempiin alaluokkiin. Muodostamiani uutisaiheluokkia olen kuvannut aineistoni sanomalehdistä nostamillani uutisesimerkeillä.
Tutkimukseni osoittaa, että Helsingin Sanomien ja Le Figaron uutisoinneissa on paljon samankaltaisuuksia. Tätä tukevat muun muassa kaksi suurinta uutisaiheluokkaa Huippukokous ja Euroopan unionin laajentuminen, joihin suurin osa molempien sanomalehtien uutisista on mahdollista jakaa. Samankaltaisuutta selittävät ensisijaisesti journalismin luonne, journalistisen työn luonne ja lähdekäytäntöjen yhteneväisyys maasta riippumatta. Suurimmat erot löytyivät puolestaan tavasta uutisoida omaan maahan liittyvistä asioista. Sitä selittävät muun muassa Suomen ja Ranskan erilaiset historiat EU:ssa sekä maiden erilainen sanomalehtikenttä ja sanomalehden asema kyseisissä maissa.