Harkintavallan ja hyvän hallinnon vaikutukset automaattiseen päätöksentekoon : Maanmittauslaitoksen kirjaamisasioissa

Abstract

Suomalaisessa hallintotoiminnassa on käytetty tietojärjestelmiä apuna päätöksenteossa vuosikausien ajan, vaikka automaattinen päätöksenteko ei ole perustunut täsmälliseen ja asianmukaiseen lainsäädäntöön eikä toteuttanut hyvää hallintoa asianmukaisesti. Harkintavallan käyttö on keskeinen osa päätöksentekoa ja sen sisältöä ohjaavat hyvän hallinnon periaatteet. Harkintavalta on virkamiesten oikeus päätyä päätöksenteossa erilaisiin ratkaisuihin.

Tässä tutkielmassa käsitellään harkintavallan suhdetta automaattiseen päätöksentekoon. Tarkoituksena on selvittää mitä harkintavallan käsite pitää sisällään, ja miten se toteuttaa hyvää hallintoa. Tutkimuskohteenani on Maanmittauslaitoksen kirjaamisasiat, joiden automaattista päätöksentekoa tutkin erityisesti viimeisessä luvussa. Tutkimusmetodina on lainoppi, jonka avulla tutkin oikeusnormeja ja niiden taustalla olleita ajatuksia harkintavallan ja automaattisen päätöksenteon suhteesta. Tutkimus sijoittuu hallinto oikeudelliselle oikeudenalalle ja keskittyy hyvän hallinnon tutkimiseen.

Automaattisesta päätöksenteosta on käynnissä yleislainsäädännön muutos, jonka lisäksi automaattisesta päätöksenteosta säädetään erityislakien avulla. Yleislainsäädännöllä kielletään laajaa harkintavaltaa tarvitsevien päätöstyyppien automatisointi. Keskeinen havainto tutkimuksessani on, että harkintavallan käyttö jakautuu kahtia etukäteiseen ja päätöksenteon aika tapahtuvaan harkintaan. Vielä on epäselvää, ohjaako etukäteen tehtyä harkintaa myös hyvän hallinnon periaatteet?

Jotta hyvä hallinto ja harkintavallan käyttö toteutuvat automaattisessa päätöksenteossa tulisi päätöksenteko sisältää ennalta määritellyt käsittelysäännöt ja tyyppitapaukset. Näiden lisäksi käytetty harkinta ja päätöksentekoprosessi tulisi olla dokumentoitu kattavasti. Keskeistä harkintavallan käytössä on hallintolain mukaan perusteluvelvollisuuden olemassaolo. Helposti automatisoitavissa olisivat luonteeltaan rakenteelliset ja hakijan kannalta myönteiset hakemukset, sillä ne eivät sisällä tapauskohtaista harkintavallan käyttöä. Haasteita automaatiolle taas aiheuttavat rakenteettomat kielteiset ja laajaa harkintaa vaativat päätöstyypit, joita esiintyy paljon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Maanmittauslaitoksen kirjaamisasioissa automaattinen päätöksenteko on käytössä hakijan kannalta myönteisissä päätöstyypeissä ja hyvä hallinto ja harkintavalta on huomioitu hyvin muun muassa dokumentoinnin ansioista. Tutkielmani johtopäätöksissä todetaan, että harkintavalta ja hyvä hallinto toteutuvat automaattisessa päätöksenteossa, mutta lainsäädäntöön vaaditaan tarkennuksia esimerkiksi etukäteisen harkintavallan osalta.