Julkisen velan ja nollakorkojen vaikutus talouskasvuun
Laakso, Teemu Tapani (2023-04-11)
11.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041135911
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041135911
Tiivistelmä
Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena erityisesti teollisuusmaiden taloudet kärsivät pahas-ti, minkä seurauksena valtiot ja keskuspankit ympäri maailman ryhtyivät vastatoimenpiteisiin tukeakseen taloutta ja edistääkseen talouskasvua. Fiskaalipoliittiset vastakeinot kuitenkin johtivat velkasuhteiden suureen kasvuun, kun taas kevyen rahapolitiikan seurauksena useis-sa maissa siirryttiin niin kutsuttuun nollakorkopolitiikan aikaan. Useiden valtioiden velkataak-ka onkin kasvanut lähes koko 2010-luvun samalla kun korkotaso on pysytellyt historiallisen alhaisella tasolla.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten julkinen velka ja nollakorot ovat vaikut-taneet talouskasvuun. Tutkielman aikavälinä on 2010-luku, jolloin useiden maiden nimellisko-rot laskivat nollaan tai sen lähelle. Tulosten perusteella yritetään tehdä johtopäätöksiä sekä nollakorkopolitiikan hyödyistä että siitä, onko julkisella velalla vaikutusta talouskasvuun kor-kokustannusten ollessa historiallisen matalalla tasolla.
Tutkielma jakautuu teoria- ja empiriaosuuteen. Teoriaosuudessa tuodaan esille aiheeseen liittyvää perusteoriaa talouskasvusta, julkisesta velasta, koroista sekä siitä, miten nämä muut-tujat ovat yhteydessä toisiinsa. Empiirisessä osiossa pyritään saamaan vastauksia tutkimus-ongelmaan, eli siihen, onko nollakorkopolitiikka ollut hyödyllinen, ja onko julkisella velalla vaikutusta talouskasvuun nollakorkojen aikana. Empiiristä osioita varten kerätty aineisto koostuu OECD:n tilastoista kerätystä vuosineljännesdatasta, ja mukana on useita, talouskas-vun kannalta keskeisiä muuttujia 30 OECD maasta. Analysointi tehdään koko aineiston kanssa sekä myös jakamalla aineiston maat ryhmiin niiden velka-BKT-suhteen ja maantieteen mu-kaan.
Tulosten perusteella tutkielman alkuperäinen hypoteesi, että sekä koroilla että julkisella ve-lalla on selvää negatiivista yhteyttä talouskasvuun, näyttää pitävän lähes täydellisesti paik-kaansa. Koroista kuitenkin vain pitkällä korolla oli tilastollisesti merkitsevää vaikutusta talous-kasvuun, kun taas lyhyellä korolla ei ollut lainkaan. Regressiot antoivat tilastollisesti merkittä-viä tuloksia niin koko aineiston analyysissa kuin ryhmittäin tehdyissä analyyseissäkin, ja erityi-sesti velkasuhteen osalta lähes kaikki regressiotulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Sekä velkasuhteen että pitkän koron regressiokertoimien perusteella niillä on melko huomattavaa, negatiivista vaikutusta talouskasvuun, ja näistä kahdesta pitkällä korolla on hieman suurempi merkitys. Tulosten perusteella muilla analyysissa olleilla muuttujilla, esimerkiksi työllisyysas-teella, oli kuitenkin voimakkaampaa vaikutusta talouskasvuun.
Tämän tutkielman perusteella voidaan sanoa, että nollakorkopolitiikasta huolimatta julkinen velka vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun. Lyhyillä koroilla ei ole vaikutusta talouskasvuun, kun taas pitkillä koroilla on, minkä vuoksi keskuspankkien ohjauskoroilla ei voida suoraan vai-kuttaa maiden talouskasvuun. Talouskasvun kannalta nollakorkopolitiikka ei siis näiden tulos-ten pohjalta vaikuta olleen onnistunut, eikä sen vaikutus näytä edes heijastuvan julkisessa velassa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten julkinen velka ja nollakorot ovat vaikut-taneet talouskasvuun. Tutkielman aikavälinä on 2010-luku, jolloin useiden maiden nimellisko-rot laskivat nollaan tai sen lähelle. Tulosten perusteella yritetään tehdä johtopäätöksiä sekä nollakorkopolitiikan hyödyistä että siitä, onko julkisella velalla vaikutusta talouskasvuun kor-kokustannusten ollessa historiallisen matalalla tasolla.
Tutkielma jakautuu teoria- ja empiriaosuuteen. Teoriaosuudessa tuodaan esille aiheeseen liittyvää perusteoriaa talouskasvusta, julkisesta velasta, koroista sekä siitä, miten nämä muut-tujat ovat yhteydessä toisiinsa. Empiirisessä osiossa pyritään saamaan vastauksia tutkimus-ongelmaan, eli siihen, onko nollakorkopolitiikka ollut hyödyllinen, ja onko julkisella velalla vaikutusta talouskasvuun nollakorkojen aikana. Empiiristä osioita varten kerätty aineisto koostuu OECD:n tilastoista kerätystä vuosineljännesdatasta, ja mukana on useita, talouskas-vun kannalta keskeisiä muuttujia 30 OECD maasta. Analysointi tehdään koko aineiston kanssa sekä myös jakamalla aineiston maat ryhmiin niiden velka-BKT-suhteen ja maantieteen mu-kaan.
Tulosten perusteella tutkielman alkuperäinen hypoteesi, että sekä koroilla että julkisella ve-lalla on selvää negatiivista yhteyttä talouskasvuun, näyttää pitävän lähes täydellisesti paik-kaansa. Koroista kuitenkin vain pitkällä korolla oli tilastollisesti merkitsevää vaikutusta talous-kasvuun, kun taas lyhyellä korolla ei ollut lainkaan. Regressiot antoivat tilastollisesti merkittä-viä tuloksia niin koko aineiston analyysissa kuin ryhmittäin tehdyissä analyyseissäkin, ja erityi-sesti velkasuhteen osalta lähes kaikki regressiotulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Sekä velkasuhteen että pitkän koron regressiokertoimien perusteella niillä on melko huomattavaa, negatiivista vaikutusta talouskasvuun, ja näistä kahdesta pitkällä korolla on hieman suurempi merkitys. Tulosten perusteella muilla analyysissa olleilla muuttujilla, esimerkiksi työllisyysas-teella, oli kuitenkin voimakkaampaa vaikutusta talouskasvuun.
Tämän tutkielman perusteella voidaan sanoa, että nollakorkopolitiikasta huolimatta julkinen velka vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun. Lyhyillä koroilla ei ole vaikutusta talouskasvuun, kun taas pitkillä koroilla on, minkä vuoksi keskuspankkien ohjauskoroilla ei voida suoraan vai-kuttaa maiden talouskasvuun. Talouskasvun kannalta nollakorkopolitiikka ei siis näiden tulos-ten pohjalta vaikuta olleen onnistunut, eikä sen vaikutus näytä edes heijastuvan julkisessa velassa.