Vastuullisen henkilöstöjohtamisen yhteys työhyvinvointiin

Abstract

Nykyajan kestävän kehityksen haasteet ja niihin liittyvät vaatimukset sekä sidosryhmien kasvava kiinnostus vastuullisuusasioita kohtaan ovat tuoneet vastuullisuuden keskeiseksi painopisteeksi monissa organisaatioissa. Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii myös työntekijöiltä entistä suurempaa sitoutumista, ajantasaisempaa osaamista ja korkeampaa sopeutumiskykyä. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen, joka huomioi taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristölliset näkökulmat ja korostaa työntekijöiden hyvinvointia, on esitetty vastauksena työelämän muutoksiin. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen laajentaa nykyistä henkilöstöjohtamisen tuloskeskeistä näkökulmaa ja se voidaan lisäksi nähdä osana organisaatioiden laajempaa yhteiskuntavastuuta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteiden ja työhyvinvoinnin yhteyttä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, koetaanko vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteiden toteutuvan, millä tasolla työhyvinvoinnin koetaan olevan ja onko taustamuuttujilla yhteyttä vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteiden tai työhyvinvoinnin koetun toteutumisen kanssa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteistä ja kahdesta työhyvinvoinnin ulottuvuudesta, työpaikan sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä interpersoonallisesta työhyvinvoinnista sekä arvon ja merkityksellisyyden kokemuksiin liittyvästä intrapersoonallisesta työhyvinvoinnista. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin alun perin osaksi kansainvälistä tutkimusta vastuullisesta henkilöstöjohtamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin Suomessa kesän 2022 aikana ja siihen vastasi yhteensä 255 työssäkäyvää henkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin keskiarvotestien, korrelaatioanalyysien sekä regressioanalyysien avulla.

Tutkimustulosten perusteella vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteiden toteutumisella havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys molempien työhyvinvoinnin ulottuvuuksien, interpersoonallisen ja intrapersoonallisen työhyvinvoinnin kanssa. Tuloksista havaittiin myös, että lähes jokaisella tutkimuksessa käytetyllä vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteellä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys työhyvinvoinnin molempien ulottuvuuksien kanssa. Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa ja sen käytänteissä. Työhyvinvoinnin edistämisellä taas on todettu olevan yhteyksiä työntekijän paremman suorituskyvyn kanssa, mikä taas heijastuu organisaation tuloksellisuuteen. Tämä puolestaan tukee näkemystä, että sosiaalisten ja ympäristöllisten näkökulmien lisäksi vastuullinen henkilöstöjohtaminen huomioi taloudelliset näkökulmat. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen voidaankin nähdä hyödyllisenä niin yksilön, organisaation kuin koko yhteiskunnankin näkökulmasta.