Public sector leadership meta-skills

Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee julkista hallintoa ja julkisen sektorin johtamista metataitojen näkökulmasta. Se tuo uuden näkökulman julkisen johtamisen onnistumisen edellytyksiin, erityisesti ihmislähtöisen julkisen politiikan ja sektorit ylittävän yhteistyön tavoitteiden saavuttamisessa. Julkisen johtamisen metataidot edistävät julkista hallintoa, jolla on kyvykkyyttä dynaamiseen yhteistyöhön hallinnon eri alueiden kesken ja yhteiskunnan toisten toimijoiden kanssa. Tämän yhteistyön tiivistäminen on tärkeää ihmislähtöisen julkisen toiminnan edistämisessä rakenne- ja valtalähtöisen lähestymistavan sijaan. Metataidoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa toimintaympäristöstä toiseen siirrettävissä olevia ja katalyyttisiä toimijuustaitoja. Johtamisen metataidot auttavat kuratoimaan sosiaalista ja mentaalista tilaa tuloksellisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi erilaisista lähtöasetelmista tulevien ihmisten välille. Tutkimuksen taitonäkökulma korostaa sitä, että hyvä julkinen johtaminen on opittavissa ja opetettavissa olevaa taitoa, jonka varassa hyvin erilaiset ihmiset voivat onnistua johtajina. Metataitojen huomioiminen ja kehittäminen on erityisen tärkeää ja ajankohtaista moniarvoisessa ja kompleksisessa maailmassa ja haastaviin yhteiskunnallisiin asioihin tarttumisessa. Reaktiivisten tai valmiiden hallinnollisten mallien sijaan, metataidot auttavat ottamaan käyttöön inhimilliset kyvyt luovien, uusien ja yhdessä luotujen ratkaisujen löytämiseksi – sekä hallinnon sisällä että yhteistyössä yhteiskunnan muiden sektoreiden ja kansalaisten kanssa. Tutkimus erittelee metataitojen suhdetta julkisen sektorin johtamisen valtavirtaa edustaviin teorioihin sekä julkisen hallinnon tutkimusperinteisiin. Metataitojen teoreettisen taustan muodostavat voimavara- ja ratkaisukeskeinen ajattelu, positiivinen coaching-psykologia, kompleksisuus ja systeemiajattelu, organisaatioiden oppiminen ja sosiaalinen konstruktivismi. Ne nostavat esiin ihmisen ja ihmisyhteisöjen oppimisen näkökulmaa suhteessa johtamiskäsityksiin ja julkisen hallinnon olemukseen. Tutkimuksen empiiriset havainnot nojaavat Suomen ylimmän virkamiesjohdon haastatteluaineistoon.