Ownership structure and financial performance : Evidence from the airline industry
Subekan, Akbar (2023-02-13)
Subekan, Akbar
13.02.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021327079
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021327079
Tiivistelmä
The purpose of this study is to find evidence on whether a certain type of ownership structure allows for better financial performance and value creation measured by Return on Assets and Tobin’s Q. By studying the ownership structures of globally listed airlines from 2010 to 2019, a comprehensive examination of the connection between ownership structure and financial performance has been obtained. In the airline sector, the large shareholders are mainly states, institutional investors and corporations. In particular, this thesis seeks to determine whether the general theory that state-owned companies perform worse than privately owned holds true in the airline sector.
Many previous studies have found a connection between ownership structure and financial performance. However, less research has been done in the field of airline industry and its characteristic forms of ownership. The airline industry is expanding quickly and has undergone significant reforms and privatization throughout its history, making it an interesting research subject from the perspective of ownership structures.
The primary findings of this thesis reveal that airlines with state as its largest owner have performed worse than other ownership structures in average. Investment Advisor ownership category consisting mainly of hedge funds and mutual funds have performed best from all the airlines in the research data, measured by Tobin's Q and ROA. However, a surprising finding is that a small portion of airlines with institutional investor, more specifically a pension fund or insurance company as the largest owner, have not performed better than state-owned ones. The examination has also been carried out by dividing the entire research period of 2010-2019 into two halves, comparing the years after the financial crisis with the latter stronger period of expansion in the stock markets. The performance of the various ownership structures did not differ significantly throughout the course of the time periods. However, all ownership structure types have performed better in the latter half of the time period as measured by Tobin's Q, of which Investment Advisor category has the strongest positive development. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mahdollistaako tietynlainen omistusrakenne yrityksen parempaan taloudelliseen suoriutumiseen ja arvon luontiin. Tutkimalla vuosien 2010 ja 2019 välillä maailmanlaajuisesti pörssiin listattujen lentoyhtiöiden omistusrakenteita, on saatu kattava kuva omistusrakenteen vaikutuksesta taloudelliseen menestymiseen. Lentoyhtiöiden suurimpia omistajia ovat pääasiassa valtiot, institutionaaliset sijoittajat, sekä toiset yhtiöt. Nämä pääomistajatahot toimivat vertailukategorioina myöskin tässä tutkielmassa. Erityisesti tämä tutkielma haluaa haastaa yleisen teorian valtio-omisteisten yhtiöiden huonommasta suoriutuvuudesta, sekä löytää vastauksen pitääkö se paikkansa myös lentoliikenne toimialalla. Taloudellisen menestymisen mittareina on käytetty pääoman tuottoastetta (ROA) ja Tobinin Q:ta. Aiemmissa aiheen tutkimuksissa nämä taloudellisen suoriutumisen mittarit ovat osoittautuneet erinomaisesti kuvaamaan operationaalisen toiminnan tehokkuuden, sekä markkina-arvon kehityksen.
Aiempi tutkimus omistusrakenteiden ja taloudellisen suoriutumisen yhteydestä on kattavaa ja keskittyy vahvasti analysoimaan sen syitä Agenttiteorian kautta. Monet aiemmat tutkimukset ovatkin löytäneet yhteyden yhtiöiden omistusrakenteella ja taloudellisella suoriutumisella. Lentoyhtiöitä ja niiden ominaisia omistusmuotoja on kuitenkin tutkittu huomattavasti vähemmän. Lentoliikenneala on nopeasti kasvanut ala, joka on historiansa aikana läpikäynyt merkittäviä uudistuksia sääntelyn ja yksityistämisen kautta. Tämä tekee kyseisestä toimialasta erityisen mielenkiintoisen tutkimuskohteen omistusrakenteiden näkökulmasta.
Tämän tutkielman pääasialliset havainnot osoittavat, että lentoyhtiöt joiden suurimpana omistajana on valtio ovat menestyneet muita omistusrakenteita keskimäärin huonommin. Institutionaalisiin sijoittajiin sisältyvä Investment Advisor omistusrakenneluokka, joka koostuu lähinnä hedge- ja sijoitusrahastoista, on suoriutunut parhaiten tutkimusaineiston lentoyhtiöistä Tobinin Q:lla ja ROA:lla mitattuna. Yllättävänä havaintona kuitenkin on, että pieni osa lentoyhtiöistä joiden suurin omistaja on myöskin institutionaalinen sijoittaja, tarkemmin eläkevakuutusyhtiö tai vakuutusyhtiö, ei ole menestynyt paremmin kuin valtion omisteiset verrokit. Tutkimus on toteutettu lisäksi jakamalla koko tutkimusjakso, vuodet 2010-2019, kahteen puolikkaaseen vertaamalla alkupuoliskon finanssi kriisin jälkeisiä vuosia jälkipuoliskon vahvempaan nousukauteen pörssimarkkinoilla. Aikapuoliskojen välillä ei löydy kuitenkaan merkittävää eroa omistusrakenteiden välisessä suoriutumisessa. Kaikki omistusrakenneluokat ovat suoriutuneet jälkimmäisellä puoliskolla paremmin Tobinin Q:lla mitattuna, joista Investment advisor suurimmalla positiivisella kehityksellä.
Many previous studies have found a connection between ownership structure and financial performance. However, less research has been done in the field of airline industry and its characteristic forms of ownership. The airline industry is expanding quickly and has undergone significant reforms and privatization throughout its history, making it an interesting research subject from the perspective of ownership structures.
The primary findings of this thesis reveal that airlines with state as its largest owner have performed worse than other ownership structures in average. Investment Advisor ownership category consisting mainly of hedge funds and mutual funds have performed best from all the airlines in the research data, measured by Tobin's Q and ROA. However, a surprising finding is that a small portion of airlines with institutional investor, more specifically a pension fund or insurance company as the largest owner, have not performed better than state-owned ones. The examination has also been carried out by dividing the entire research period of 2010-2019 into two halves, comparing the years after the financial crisis with the latter stronger period of expansion in the stock markets. The performance of the various ownership structures did not differ significantly throughout the course of the time periods. However, all ownership structure types have performed better in the latter half of the time period as measured by Tobin's Q, of which Investment Advisor category has the strongest positive development.
Aiempi tutkimus omistusrakenteiden ja taloudellisen suoriutumisen yhteydestä on kattavaa ja keskittyy vahvasti analysoimaan sen syitä Agenttiteorian kautta. Monet aiemmat tutkimukset ovatkin löytäneet yhteyden yhtiöiden omistusrakenteella ja taloudellisella suoriutumisella. Lentoyhtiöitä ja niiden ominaisia omistusmuotoja on kuitenkin tutkittu huomattavasti vähemmän. Lentoliikenneala on nopeasti kasvanut ala, joka on historiansa aikana läpikäynyt merkittäviä uudistuksia sääntelyn ja yksityistämisen kautta. Tämä tekee kyseisestä toimialasta erityisen mielenkiintoisen tutkimuskohteen omistusrakenteiden näkökulmasta.
Tämän tutkielman pääasialliset havainnot osoittavat, että lentoyhtiöt joiden suurimpana omistajana on valtio ovat menestyneet muita omistusrakenteita keskimäärin huonommin. Institutionaalisiin sijoittajiin sisältyvä Investment Advisor omistusrakenneluokka, joka koostuu lähinnä hedge- ja sijoitusrahastoista, on suoriutunut parhaiten tutkimusaineiston lentoyhtiöistä Tobinin Q:lla ja ROA:lla mitattuna. Yllättävänä havaintona kuitenkin on, että pieni osa lentoyhtiöistä joiden suurin omistaja on myöskin institutionaalinen sijoittaja, tarkemmin eläkevakuutusyhtiö tai vakuutusyhtiö, ei ole menestynyt paremmin kuin valtion omisteiset verrokit. Tutkimus on toteutettu lisäksi jakamalla koko tutkimusjakso, vuodet 2010-2019, kahteen puolikkaaseen vertaamalla alkupuoliskon finanssi kriisin jälkeisiä vuosia jälkipuoliskon vahvempaan nousukauteen pörssimarkkinoilla. Aikapuoliskojen välillä ei löydy kuitenkaan merkittävää eroa omistusrakenteiden välisessä suoriutumisessa. Kaikki omistusrakenneluokat ovat suoriutuneet jälkimmäisellä puoliskolla paremmin Tobinin Q:lla mitattuna, joista Investment advisor suurimmalla positiivisella kehityksellä.