Suorituskyvyn mittaus suomalaisissa yrityksissä : Nykytilanne ja muutosvoimien vaikutus

Abstract

Suorituskyvyn mittaus on yksi keskeisistä johdon laskentatoimen menetelmistä. Se on välttä-mätön yrityksien toiminnan ja liiketoiminnallisten tekijöiden tilan arvioinnin seuraamisväline, josta saatava mittausdata on äärimmäisen arvokasta päätöksenteossa. Perinteisesti mittaami-nen on ollut pelkästään taloudelliseen tietoon pohjautuvaa, mutta siihen liittyvä kritiikki siirsi huomion ei-taloudellisten tekijöiden mittaamiseen ja strategisten suorituskyvyn mittausjärjes-telmien luontiin. Tällaisilla mittausjärjestelmillä tarkoitetaan erityisesti 1990-luvulla kehitettyjä järjestelmiä, kuten Balanced Scorecard, joiden tarkoituksena on muuntaa yrityksen strategia mitattaviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi mitaten ja huomioiden eri näkökulmia sekä tunnistaen syy-seuraussuhteita näiden näkökulmien välillä. Tällaisten mittausjärjestelmien käyttö ja stra-teginen mittaus sai suurta suosiota 2000-luvulla. Mittausjärjestelmien käyttämisestä on ha-vaittu saatavan hyötyjä niin yksilöiden käyttäytymiseen kuin organisaationaalisiin kyvykkyyk-siin ja lopulta myös yleiseen ja taloudelliseen suorituskykyyn.

Strategisen suorituskyvyn mittauksen murroksesta on aikaa, eikä tuoretta paikallista tutkimus-ta menetelmästä ole. Digitalisaation ja kestävän kehityksen trendit vaikuttavat yhä enemmän yrityksien toimintaan, joten on tärkeä selvittää trendien vaikutusta suorituskyvyn mittauk-seen. Megatrendien osalta arvioidaan, näkyykö kestävän kehitys suorituskyvyn mittauksessa ja miten digitalisaatioon liittyvät ilmiöt, kuten automatisaatio, big data ja tekoäly, vaikuttavat suorituskyvyn mittaukseen. Samalla on mahdollista tarkastella suorituskyvyn mittauksen yleistilaa suomalaisissa yrityksissä ja arvioida, näkyykö strategisen suorituskyvyn mittauksen ajatukset yhä käytännössä yrityksien suorituskyvyn mittausprosesseissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluin. Haastatteluihin osallistui yhteensä 20 suurta suomalaista yri-tystä, joiden edustajina haastatteluissa toimi controllereita sekä ylempiä toimihenkilöitä.

Tutkielman tulokset havainnollistavat, että strategisen suorituskyvyn mittauksen periaatteet näkyvät yhä käytännön ympäristössä. Yritykset muuntavat päämääriään mitattavissa oleviksi tavoitteiksi, mittaavat erilaisia näkökulmia ja tunnistavat syy-seuraussuhteita näiden näkö-kulmien välillä sekä hyödyntävät tulospalkkiojärjestelmää ohjaamaan henkilöstöä ja johtoa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Digitalisaation merkittävimpänä vaikutuksena oli automatisaatio, joka vähentää mittaustyöhön liittyvää manuaalityötä. Kestävän kehityksen osalta muutoksia mittaukseen oli jo tapahtunut ja muutokset näkyivät muun muassa ympä-ristö- ja vastuullisuusteemojen kannalta keskeisten tekijöiden mittaamisena ja uusien mitta-reiden luontina.