Budjetoinnin nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät suomalaisissa suuryrityksissä : Digitalisaatio ja kestävä kehitys muutosajureina
Nåhls, Neea (2023-03-01)
Nåhls, Neea
01.03.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030129086
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030129086
Tiivistelmä
Budjetointi on yksi johdon ohjausjärjestelmien kulmakivistä. Se on usein myös ensimmäisiä yrityksessä käyttöönotettuja johdon ohjausvälineitä, ja sillä on perinteisesti ollut suuri rooli muun muassa yrityksen toiminnan suunnittelun, kommunikoinnin ja tavoitteenasetannan kannalta. Perinteinen vuosibudjetointi on kuitenkin saanut osakseen runsaasti kritiikkiä, sillä sen ei muun muassa katsota olevan yhteensopiva nykyajan kilpaillun toimintaympäristön kanssa. Siten perinteisen vuosibudjetin ohelle on syntynyt useita vaihtoehtoisia budjetointitapoja, kuten toimintoperusteinen budjetointi, rullaava budjetointi sekä rullaavien ennusteiden käyttäminen vuosibudjetoinnin ohella. Myös budjetoinnista luopumista, eli Beyond Budgeting -menetelmää on ehdotettu perinteisen vuosibudjetin korvaajaksi. Lisäksi digitalisaatio ja kestävä kehitys vaikuttavat suuresti yritysten toimintaan ja mahdollisesti myös niiden budjetointiin.
Viimeaikaista tutkimusta budjetoinnista Suomessa ei ole saatavilla. Tutkimus digitalisaation ja kestävän kehityksen vaikutuksista johdon laskentatoimeen on lisääntynyt, mutta tarvetta käytännön tutkimukselle on myös budjetoinnin osalta. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää budjetoinnin nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä suomalaisissa suuryrityksissä. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan muutosajurien vaikutuksia budjetointiin. Tutkielmassa käsiteltäviksi muutosajureiksi valittiin megatrendit kestävä kehitys, sekä digitalisaatio ja siihen liittyvät ilmiöt big data, ennustava analytiikka sekä tekoäly. Tutkielman teoriaosassa käsitellään budjetointia, sen eri menetelmiä sekä siihen liitettyjä haasteita. Lisäksi käsitellään muutosajurien vaikutuksia laskentatoimeen ja budjetointiin. Empiirisen osan tapaustutkimus toteutettiin 20:n teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat eri toimialoja edustavia alan asiantuntijoita.
Tutkielma osoittaa, että perinteisellä vuosibudjetoinnilla on yhä paikkansa yrityksissä, vaikka myös suurin osa siihen liitetystä kritiikistä tunnistetaan. Tulevaisuudessa rullaavien ennusteiden käyttäminen vuosibudjetin ohella kasvattaa yhä suosiotaan, ja sen avulla pyritään tuomaan joustavuutta suunnitteluun. Budjetoinnista luopumista ei yrityksissä pidetty mahdollisena. Digitalisaatio on osassa yrityksiä jo vaikuttanut budjetointiin vähentämällä manuaalista työtä. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia nähdään erityisesti rullaavien ennusteiden parantamisessa digitalisaation ja sen ilmiöiden avulla. Kestävä kehitys on nähtävissä budjetoinnissa vain rajoitetusti; noin puolet yrityksistä näki sillä olevan epäsuoraa vaikutusta budjetointiin investointien arvioinnin, tavoitteenasetannan ja kestävän kehityksen hankkeiden määrärahojen lisäämisen osalta.
Viimeaikaista tutkimusta budjetoinnista Suomessa ei ole saatavilla. Tutkimus digitalisaation ja kestävän kehityksen vaikutuksista johdon laskentatoimeen on lisääntynyt, mutta tarvetta käytännön tutkimukselle on myös budjetoinnin osalta. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää budjetoinnin nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä suomalaisissa suuryrityksissä. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan muutosajurien vaikutuksia budjetointiin. Tutkielmassa käsiteltäviksi muutosajureiksi valittiin megatrendit kestävä kehitys, sekä digitalisaatio ja siihen liittyvät ilmiöt big data, ennustava analytiikka sekä tekoäly. Tutkielman teoriaosassa käsitellään budjetointia, sen eri menetelmiä sekä siihen liitettyjä haasteita. Lisäksi käsitellään muutosajurien vaikutuksia laskentatoimeen ja budjetointiin. Empiirisen osan tapaustutkimus toteutettiin 20:n teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat eri toimialoja edustavia alan asiantuntijoita.
Tutkielma osoittaa, että perinteisellä vuosibudjetoinnilla on yhä paikkansa yrityksissä, vaikka myös suurin osa siihen liitetystä kritiikistä tunnistetaan. Tulevaisuudessa rullaavien ennusteiden käyttäminen vuosibudjetin ohella kasvattaa yhä suosiotaan, ja sen avulla pyritään tuomaan joustavuutta suunnitteluun. Budjetoinnista luopumista ei yrityksissä pidetty mahdollisena. Digitalisaatio on osassa yrityksiä jo vaikuttanut budjetointiin vähentämällä manuaalista työtä. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia nähdään erityisesti rullaavien ennusteiden parantamisessa digitalisaation ja sen ilmiöiden avulla. Kestävä kehitys on nähtävissä budjetoinnissa vain rajoitetusti; noin puolet yrityksistä näki sillä olevan epäsuoraa vaikutusta budjetointiin investointien arvioinnin, tavoitteenasetannan ja kestävän kehityksen hankkeiden määrärahojen lisäämisen osalta.