Dynaamisten kyvykkyyksien syntyminen ja kehittyminen hyvinvointialuevalmistelun yhteydessä : Kyvykkyysperusteinen näkökulma julkishallinnon organisaation muutosprosessiin

Tämän hallintotieteellisen tutkimuksen kohteena on dynaamisten kyvykkyyksien syntyminen ja kehittyminen hyvinvointialuevalmistelun yhteydessä. Dynaamisilla kyvykkyyksillä tarkoitetaan organisaation taitoa yhdistää, rakentaa ja määrittää uudelleen sen käytössä olevia sisäisiä ja ulkoisia kykyjä vastauksena toimintaympäristön muutoksiin. Dynaamisia kyvykkyyksiä on tutkittu vähän julkishallinnossa, ja näkökulmana on ollut pääasiassa se, minkälaisia dynaamisia kyvykkyyksiä organisaatio tarvitsee selviytyäkseen muutoksesta. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu, minkälaisia dynaamisia kyvykkyyksiä organisaatiomuutoksessa voi syntyä ja kehittyä. Väitöskirjatyön ensimmäisenä tutkimustehtävänä on tarkastella, mitä dynaamiset kyvykkyydet tarkoittavat julkishallinnon organisaation näkökulmasta. Tähän tutkimuskysymykseen vastataan tutkimuksen teoreettisen osan avulla kuvaamalla ensin, mitä dynaamiset kyvykkyydet ovat, ja sitä kautta muodostetaan kuvaus, miten dynaamiset kyvykkyydet voivat ilmetä julkishallinnon organisaatioissa ja miksi niitä tarvitaan julkishallinnossa. Toisena tutkimustehtävänä on tarkastella, mitkä tekijät edistävät tai estävät dynaamisten kyvykkyyksien ilmenemistä julkishallinnon organisaatiossa. Toiseen tutkimuskysymykseen vastataan dynaamisten kyvykkyyksien taustatekijöiden mallin avulla tunnistamalla kulttuurisia ja rakenteellisia elementtejä, joita tarvitaan julkishallinnon organisaation dynaamisen kyvykkyyden syntymisessä ja kehittymisessä, sekä tekijöitä, jotka edistävät tai estävät elementin ilmenemistä. Tutkimuksessa tunnistetut kulttuuriset elementit ovat johtaminen, henkilöstön osaaminen, innovatiivisuus ja organisaation oppiminen. Rakenteelliset elementit muodostuvat organisaatiorakenteesta, strategiasta, polkuriippuvuudesta sekä resursseista ja rutiineista. Kolmantena tutkimustehtävänä on tarkastella, minkälainen viitekehys julkishallinnon organisaation muutosprosessin kautta voidaan rakentaa kuvaamaan dynaamisten kyvykkyyksien syntymistä ja kehittymistä. Tutkimuksen empiirisessä osassa muodostuu dynaamisten kyvykkyyksien nelikenttämatriisi sekä neljä roolia – suunnannäyttäjät, selviytyjät, epäonnistujat ja harhailijat – ehdotukseksi kolmanteen tutkimuskysymykseen. Matriisin avulla hyvinvointialue voi arvioida tekemiään ratkaisuja, määrittää jokaiselle elementille nykytasoa kuvaavat roolit sekä valita toimenpiteet, joilla se edistää dynaamisten kyvykkyyksien syntymistä ja kehittymistä.