Työn ominaisuuksien ja vapaa-ajan toimintojen yhteys työstä palautumisessa : Terveydenhuollon lähiesihenkilöiden kokemuksia julkisella sektorilla
Nyman, Janica (2022-02-03)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020325849
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020325849
Tiivistelmä
Julkisen terveydenhuollon lähiesihenkilöt työskentelevät kompleksisessa toimintaympäristössä,
jossa on jatkuvia muutoksia ja haasteita. Haasteita ovat aiheuttaneet sosiaali- ja terveyden-huollon uudistus, koronapandemia, työvoiman riittämättömyys ja työmäärän lisääntyminen. Lisäksi ylin johto, keskijohto, työntekijät ja potilaat esittävät lähiesihenkilöille vaatimuksia ja toiveita, jolloin niitä tulee joka suunnasta. Työhyvinvoinnin kannalta työnantajan on tärkeää kiinnittää huomiota lähiesihenkilöiden työn ominaisuuksiin, jotta työn ominaisuudet ovat mahdollisimman optimaaliset ja tukevat työssä jaksamista. Lähiesihenkilön oman hyvinvoinnin kannalta on taas tärkeää kiinnittää huomioita omaan työstä palautumiseen, joka tapahtuu pääosin vapaa-ajalla, mutta parhaimmillaan työstä palautumista voi tapahtua jo työpäivän aikana. Työn ominaisuuksien huomioiminen ja onnistunut työstä palautuminen ovat avaintekijöitä yksilön hyvinvointiin.
Tutkielman kohderyhmä koostui julkisen terveydenhuollon lähiesihenkilöistä. Tutkielman aineisto kerättiin kvalitatiivisin teemahaastatteluin, joihin osallistui 9 lähiesihenkilöä. Lähiesihenkilöiltä haluttiin selvittää, kokevatko he palautuvansa työstä, minkälaisia keinoja he käyttävät työstä palautumisessa vapaa-ajalla ja minkälaisia työn ominaisuuksia heillä on. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista tarkastelutapaa ja työn ominaisuuksia tarkasteltaessa hyödynnettiin Karasekin JDCS-mallia. JDCS-mallissa työn ominaisuudet jaetaan työn vaatimuksiin, työn hallintaan ja sosiaaliseen tukeen. Mallin mukaan korkeat työn vaatimukset, alhainen työn hallinta ja heikko sosiaalinen tuki ovat kaikista haitallisinta yksilön hyvinvoinnille. Tulosten kautta, sekä organisaatio että lähiesihenkilöt, voivat muuttaa toimintansa sellaiseksi, joka huomioi entistä paremmin työn ominaisuudet ja onnistuneen työstä palautumisen.
Lähiesihenkilöiden välillä oli eroja työstä palautumisen onnistumisen suhteen. Pääsääntöisesti
työstä palauduttiin kuitenkin melko hyvin. Työstä palautumisen osalta palauttavimmiksi vapaa-ajan toiminnoiksi tunnistettiin fyysiset toiminnot ja sosiaaliset toiminnot. Töiden teko kotona
vapaa-ajalla oli haitallisin tekijä, joka esti lähiesihenkilöiden työstä palautumista. Työn ominaisuuksien osalta parhaimpia ominaisuuksia olivat sosiaalisen tuen saanti ja vaikutusmahdollisuus työtahtiin ja työtapoihin. Työn ominaisuuksien heikoiksi lenkeiksi tunnistettiin liiallinen työmäärä, epäselvä työnkuva ja aikapaineet. Saatujen tulosten perusteella työn ominaisuuksilla ja työstä palautumisella nähtiin olevan yhteyttä toisiinsa. Mitä huonommat työn ominaisuudet lähiesihenkilöillä oli, sitä heikompaa heidän työstä palautuminen oli. Vastaavasti työstä palautuminen onnistui paremmin, kun työn ominaisuudet olivat paremmat.
jossa on jatkuvia muutoksia ja haasteita. Haasteita ovat aiheuttaneet sosiaali- ja terveyden-huollon uudistus, koronapandemia, työvoiman riittämättömyys ja työmäärän lisääntyminen. Lisäksi ylin johto, keskijohto, työntekijät ja potilaat esittävät lähiesihenkilöille vaatimuksia ja toiveita, jolloin niitä tulee joka suunnasta. Työhyvinvoinnin kannalta työnantajan on tärkeää kiinnittää huomiota lähiesihenkilöiden työn ominaisuuksiin, jotta työn ominaisuudet ovat mahdollisimman optimaaliset ja tukevat työssä jaksamista. Lähiesihenkilön oman hyvinvoinnin kannalta on taas tärkeää kiinnittää huomioita omaan työstä palautumiseen, joka tapahtuu pääosin vapaa-ajalla, mutta parhaimmillaan työstä palautumista voi tapahtua jo työpäivän aikana. Työn ominaisuuksien huomioiminen ja onnistunut työstä palautuminen ovat avaintekijöitä yksilön hyvinvointiin.
Tutkielman kohderyhmä koostui julkisen terveydenhuollon lähiesihenkilöistä. Tutkielman aineisto kerättiin kvalitatiivisin teemahaastatteluin, joihin osallistui 9 lähiesihenkilöä. Lähiesihenkilöiltä haluttiin selvittää, kokevatko he palautuvansa työstä, minkälaisia keinoja he käyttävät työstä palautumisessa vapaa-ajalla ja minkälaisia työn ominaisuuksia heillä on. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista tarkastelutapaa ja työn ominaisuuksia tarkasteltaessa hyödynnettiin Karasekin JDCS-mallia. JDCS-mallissa työn ominaisuudet jaetaan työn vaatimuksiin, työn hallintaan ja sosiaaliseen tukeen. Mallin mukaan korkeat työn vaatimukset, alhainen työn hallinta ja heikko sosiaalinen tuki ovat kaikista haitallisinta yksilön hyvinvoinnille. Tulosten kautta, sekä organisaatio että lähiesihenkilöt, voivat muuttaa toimintansa sellaiseksi, joka huomioi entistä paremmin työn ominaisuudet ja onnistuneen työstä palautumisen.
Lähiesihenkilöiden välillä oli eroja työstä palautumisen onnistumisen suhteen. Pääsääntöisesti
työstä palauduttiin kuitenkin melko hyvin. Työstä palautumisen osalta palauttavimmiksi vapaa-ajan toiminnoiksi tunnistettiin fyysiset toiminnot ja sosiaaliset toiminnot. Töiden teko kotona
vapaa-ajalla oli haitallisin tekijä, joka esti lähiesihenkilöiden työstä palautumista. Työn ominaisuuksien osalta parhaimpia ominaisuuksia olivat sosiaalisen tuen saanti ja vaikutusmahdollisuus työtahtiin ja työtapoihin. Työn ominaisuuksien heikoiksi lenkeiksi tunnistettiin liiallinen työmäärä, epäselvä työnkuva ja aikapaineet. Saatujen tulosten perusteella työn ominaisuuksilla ja työstä palautumisella nähtiin olevan yhteyttä toisiinsa. Mitä huonommat työn ominaisuudet lähiesihenkilöillä oli, sitä heikompaa heidän työstä palautuminen oli. Vastaavasti työstä palautuminen onnistui paremmin, kun työn ominaisuudet olivat paremmat.