Liittymisperiaate vai jakamisperiaate – kun arvonlisäverolaki ja lain esityöt vaikenevat
Määttä, Kalle (2022-08-26)
Määttä, Kalle
Edita
26.08.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301041471
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301041471
Kuvaus
vertaisarvioimaton
©2022 Edita Publishing.
©2022 Edita Publishing.
Tiivistelmä
Tässä artikkelissa käsitellään liittymisperiaatetta ja jakamisperiaatetta arvonlisäverotuksessa.
Arvonlisäverolaissa ei mainita liittymisperiaatteen käsitettä, vaikka periaate on keskeisessä asemassa arvonlisäverotuksessa. Tätä paradoksia vahvistaa vielä se, että käsite on mainittu eksplisiittisesti vain satunnaisesti lain esitöissä. Näin ollen liittymisperiaatteen yhtä lailla kuin jakamisperiaatteen rajojen vetämisen kannalta oikeuskäytäntö on ollut avainasemassa.
Artikkelissa käsitellään liittymisperiaatteen ja jakamisperiaatteen soveltamisongelmaa, joka yksinkertaisesti kuvattuna etenee seuraavasti: 1) Onko käsillä ylipäänsä sellainen suoritekokonaisuus, jossa osasuoritteiden arvonlisäverokohtelu poikkeaa toisistaan? 2) Ovatko suoritekokonaisuuteen sisältyvät tavarat ja palvelut erillisiä toisiinsa nähden vai voidaanko ne jakaa pää- ja sivusuoritteisiin? 3) Mikä osasuoritteista on pääsuorite, mikä sivusuorite? 4) Onko sivusuorite luonteeltaan itsenäinen vai epäitsenäinen, toisin sanoen minkälaisia argumentteja on esitettävissä sen puolesta, että liittymisperiaatetta sovellettaisiin ja kuinka painavia argumentteja taas on jakamisperiaatteen soveltamisen puolesta?
Arvonlisäverolaissa ei mainita liittymisperiaatteen käsitettä, vaikka periaate on keskeisessä asemassa arvonlisäverotuksessa. Tätä paradoksia vahvistaa vielä se, että käsite on mainittu eksplisiittisesti vain satunnaisesti lain esitöissä. Näin ollen liittymisperiaatteen yhtä lailla kuin jakamisperiaatteen rajojen vetämisen kannalta oikeuskäytäntö on ollut avainasemassa.
Artikkelissa käsitellään liittymisperiaatteen ja jakamisperiaatteen soveltamisongelmaa, joka yksinkertaisesti kuvattuna etenee seuraavasti: 1) Onko käsillä ylipäänsä sellainen suoritekokonaisuus, jossa osasuoritteiden arvonlisäverokohtelu poikkeaa toisistaan? 2) Ovatko suoritekokonaisuuteen sisältyvät tavarat ja palvelut erillisiä toisiinsa nähden vai voidaanko ne jakaa pää- ja sivusuoritteisiin? 3) Mikä osasuoritteista on pääsuorite, mikä sivusuorite? 4) Onko sivusuorite luonteeltaan itsenäinen vai epäitsenäinen, toisin sanoen minkälaisia argumentteja on esitettävissä sen puolesta, että liittymisperiaatetta sovellettaisiin ja kuinka painavia argumentteja taas on jakamisperiaatteen soveltamisen puolesta?
Kokoelmat
- Artikkelit [2604]