Ajatusjohtajuuden teemat ja kanavat teknologia-alalla : "Energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä"
Elimäki, Emma (2022-12-01)
Elimäki, Emma
01.12.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168748
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168748
Tiivistelmä
Teknologisen kehityksen myötä asiantuntijuudesta on tullut myyntivaltti, jonka avulla yritykset pyrkivät erottumaan toisistaan. Asiantuntija-aseman tavoittelua kutsutaan ajatusjohtajuudeksi. Ajatusjohtajuus on yksilön tai organisaation saavuttama asiantuntija-asema omalla toimialallaan. Ajatusjohtaja on tunnustettu asiantuntija omalla alallaan. Ajatusjohtaja on voitu määritellä ihmiseksi tai organisaatioksi, joka omaa voimakkaan auktoriteetin omalla osaamisalueellaan. Yrityksien ajatusjohtajuuden merkitys on viime vuosien aikana huomattu, ja yritykset ovat lähteneet tavoittelemaan ajatusjohtajan asemaa omalla toimialallaan. Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen toiminta-alue on energiatehokkuus, joka tarkoittaa saman tuotteen tai palvelun tuottamista pienemmällä energiamäärällä verrattuna aiempaan tuotantotapaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten energiatehokkuuteen liittyvä ajatusjohtajuus rakentuu teknologia-alan yritysten verkkosivuilla. Tapaustutkimuksen kohdeyritykset ovat ABB, Danfoss, Siemens ja Schneider Electric. Yritykset valittiin tämän tutkimuksen kohteeksi, sillä niillä kaikilla on merkittävä asema teollisuuden sähköistämisen ratkaisuissa Suomen markkinoilla. Tutkimuksen aineistona käytetään yritysten energiatehokkuuteen keskittyviltä verkkosivustoilta kerättyä aineistoa. Tutkimuksessa perehdytään ajatusjohtajuuteen laadullisen sisällönanalyysin, strategisen viestinnän sekä energiatehokkuuden teemojen ja keinojen avulla. Tutkimuksessa selvitetään, mitä kanavia hyödyntäen energiatehokkuuden ajatusjohtajuutta rakennetaan, miten yksilötason ja organisaatiotason ajatusjohtajuus rakentuvat teknologia-alan ajatusjohtajuutta välittävissä sisällöissä sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä eri yritysten rakentaman ajatusjohtajuuden välillä on.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että teknologia-alan energiatehokkuuteen keskittyvillä verkkosivustoilla hyödynnetään ajatusjohtajuutta rakentavia digitaalisia kanavia. Eniten hyödynnetyt kanavat ovat verkkosivut ja artikkelit. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että teknologiayrityksillä on myös paljon hyödyntämättömiä ja vähän hyödynnettyjä kanavia, joilla on paljon potentiaalia ajatusjohtajuuden rakentumisen suhteen. Yksilötason ajatusjohtajuutta on hyödynnetty verkkosivustoilla vain vähän. Verkkosivuston kanavista nousi esille yhteisiä teemoja, joista yleisimpiä olivat ympäristöhyöty sekä tuotannolliset ja toiminnalliset hyödyt. Kuitenkin teemojen käytössä oli suuria eroja yritysten välillä. Yleisin ajatusjohtajuuden keino verkkosivustoilla on visuaalisuus, jossa on hyödynnetty kuvan ja tekstin kokonaisuutta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että teknologia-alan yrityksien verkkosivuille on rakennettu ajatusjohtajuutta, mutta siinä on vielä kehitettävää, vaikka suunta on oikea.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten energiatehokkuuteen liittyvä ajatusjohtajuus rakentuu teknologia-alan yritysten verkkosivuilla. Tapaustutkimuksen kohdeyritykset ovat ABB, Danfoss, Siemens ja Schneider Electric. Yritykset valittiin tämän tutkimuksen kohteeksi, sillä niillä kaikilla on merkittävä asema teollisuuden sähköistämisen ratkaisuissa Suomen markkinoilla. Tutkimuksen aineistona käytetään yritysten energiatehokkuuteen keskittyviltä verkkosivustoilta kerättyä aineistoa. Tutkimuksessa perehdytään ajatusjohtajuuteen laadullisen sisällönanalyysin, strategisen viestinnän sekä energiatehokkuuden teemojen ja keinojen avulla. Tutkimuksessa selvitetään, mitä kanavia hyödyntäen energiatehokkuuden ajatusjohtajuutta rakennetaan, miten yksilötason ja organisaatiotason ajatusjohtajuus rakentuvat teknologia-alan ajatusjohtajuutta välittävissä sisällöissä sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä eri yritysten rakentaman ajatusjohtajuuden välillä on.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että teknologia-alan energiatehokkuuteen keskittyvillä verkkosivustoilla hyödynnetään ajatusjohtajuutta rakentavia digitaalisia kanavia. Eniten hyödynnetyt kanavat ovat verkkosivut ja artikkelit. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että teknologiayrityksillä on myös paljon hyödyntämättömiä ja vähän hyödynnettyjä kanavia, joilla on paljon potentiaalia ajatusjohtajuuden rakentumisen suhteen. Yksilötason ajatusjohtajuutta on hyödynnetty verkkosivustoilla vain vähän. Verkkosivuston kanavista nousi esille yhteisiä teemoja, joista yleisimpiä olivat ympäristöhyöty sekä tuotannolliset ja toiminnalliset hyödyt. Kuitenkin teemojen käytössä oli suuria eroja yritysten välillä. Yleisin ajatusjohtajuuden keino verkkosivustoilla on visuaalisuus, jossa on hyödynnetty kuvan ja tekstin kokonaisuutta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että teknologia-alan yrityksien verkkosivuille on rakennettu ajatusjohtajuutta, mutta siinä on vielä kehitettävää, vaikka suunta on oikea.