SOSIAALI- JA TERVEYSHUOLLON SEKÄ MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAHVAT DISKURSSIT: CASE PIRKANMAA
Keso, Heidi (2022-11-25)
Keso, Heidi
25.11.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112566952
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112566952
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Pro gradu -tutkielman aihe liittyy julkisen hallinnon kehittämiseen. Tutkielma asemoituu sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan. Suomen valtio ja kunnat pyrkivät kohti parempaa hallintoa ja vaikuttavampaa toimintaa. Julkishallinnon muutokset ovat kestoltaan pitkiä ja muokkaantuvat hitaasti. Kyse on muutoksista, jotka koskettavat usein laajaa väestöryhmää. Suomessa viimeinen kansallisen tason laaja julkisen hallinnon reformi on valmisteilla sosiaali- ja terveyshuollon perusteellisena uudelleen järjestämisenä sekä maakuntien rakenteellisena muutoksena. Tutkielman tavoite on ymmärtää ja analysoida, miten sosiaali- ja terveyshuollon sekä maakuntien uudistus eteni vuosina 2017-2019 aikana. Kyseessä on tiettynä ajanjaksona virtaava rakenteellinen, taloudellinen ja toiminnallinen muutos. Tutkielma vastaa kysymyksiin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustavoitteita pyrittiin saavuttamaan sekä millä hallinnon toimilla se toteutetaan.
Tutkielman lähestymistapa on ajallinen tapaustutkimus, joka on rajattu esimerkki laajemmasta ilmiöstä. Tapauksen konteksti on Suomen julkisen hallinnon sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntauudistuksen kehittäminen ajalta heinäkuu 2017 – maaliskuu 2019, jolloin pääministerinä toimi Juha Sipilä. Tutkimusaineisto koostuu muutosjohtajien haastatteluista ja uudistukseen kohdistetuista mediateksteistä, joita analysoidaan diskurssianalyysin menetelmin. Menetelmällä tulkitaan keskusteluja ja tietomuotoja, joilla pyritään vaikuttamaan toimijoiden näkemyksiin ja ajatteluun. Keskustelujen puheavaruudessa yhdistyvät sote-palveluiden käyttäjien tarpeet ja edut, maakuntien mahdolliset toimintamallit, erilaiset poliittiset pyrkimykset ja talouden hallintaan tarvittavat mallit. Analyysi erittelee reformin tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä keinoja ja niiden perusteluja. Lisäksi analysoidaan näiden keskustelujen funktioita ja seurauksia. Tulkinta perustuu sosiaaliseen konstruktioon, jossa kielenkäyttöä tarkastellaan toimintana, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimusaineiston keskustelut muokkaavat tarkasteltavaa ilmiötä, joka koskettaa ihmisiä tässä ajassa, ja yhtäaikaisesti rakentavat tulevaisuutta.
Tutkimustulokset kiteyttävät haastattelujen aineiston ja mediatekstien keskusteluissa esitettyjä vastakkaisia tai puoltavia diskursseja. Tuloksena on myös yhteenveto vahvoista diskursseista, jotka nousivat esiin julkisissa keskusteluissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Reformin vahvat diskurssit on nimetty innovatiivisuuden, valinnanvapauden ja talouden hallinnan diskursseiksi. Vallalla oleva diskurssi ohjaa ajattelua ja uskottavuutta. Aineistosta nousivat ensin vahvoina toimivia diskursseja, jotka keskustelun edetessä heikentyivät toisten diskurssien noustessa valtaan. Diskurssianalyysi metodologiana antaa mahdollisuuden tulkita puheavaruudessa syntyviä toimintamalleja, jotka rakentavat yhteiskuntaamme. Uudistuksien virrassa on tietoa, jota ymmärtäen asioita voitaisiin tehdä toisin.
Pro gradu -tutkielman aihe liittyy julkisen hallinnon kehittämiseen. Tutkielma asemoituu sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan. Suomen valtio ja kunnat pyrkivät kohti parempaa hallintoa ja vaikuttavampaa toimintaa. Julkishallinnon muutokset ovat kestoltaan pitkiä ja muokkaantuvat hitaasti. Kyse on muutoksista, jotka koskettavat usein laajaa väestöryhmää. Suomessa viimeinen kansallisen tason laaja julkisen hallinnon reformi on valmisteilla sosiaali- ja terveyshuollon perusteellisena uudelleen järjestämisenä sekä maakuntien rakenteellisena muutoksena. Tutkielman tavoite on ymmärtää ja analysoida, miten sosiaali- ja terveyshuollon sekä maakuntien uudistus eteni vuosina 2017-2019 aikana. Kyseessä on tiettynä ajanjaksona virtaava rakenteellinen, taloudellinen ja toiminnallinen muutos. Tutkielma vastaa kysymyksiin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustavoitteita pyrittiin saavuttamaan sekä millä hallinnon toimilla se toteutetaan.
Tutkielman lähestymistapa on ajallinen tapaustutkimus, joka on rajattu esimerkki laajemmasta ilmiöstä. Tapauksen konteksti on Suomen julkisen hallinnon sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntauudistuksen kehittäminen ajalta heinäkuu 2017 – maaliskuu 2019, jolloin pääministerinä toimi Juha Sipilä. Tutkimusaineisto koostuu muutosjohtajien haastatteluista ja uudistukseen kohdistetuista mediateksteistä, joita analysoidaan diskurssianalyysin menetelmin. Menetelmällä tulkitaan keskusteluja ja tietomuotoja, joilla pyritään vaikuttamaan toimijoiden näkemyksiin ja ajatteluun. Keskustelujen puheavaruudessa yhdistyvät sote-palveluiden käyttäjien tarpeet ja edut, maakuntien mahdolliset toimintamallit, erilaiset poliittiset pyrkimykset ja talouden hallintaan tarvittavat mallit. Analyysi erittelee reformin tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä keinoja ja niiden perusteluja. Lisäksi analysoidaan näiden keskustelujen funktioita ja seurauksia. Tulkinta perustuu sosiaaliseen konstruktioon, jossa kielenkäyttöä tarkastellaan toimintana, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimusaineiston keskustelut muokkaavat tarkasteltavaa ilmiötä, joka koskettaa ihmisiä tässä ajassa, ja yhtäaikaisesti rakentavat tulevaisuutta.
Tutkimustulokset kiteyttävät haastattelujen aineiston ja mediatekstien keskusteluissa esitettyjä vastakkaisia tai puoltavia diskursseja. Tuloksena on myös yhteenveto vahvoista diskursseista, jotka nousivat esiin julkisissa keskusteluissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Reformin vahvat diskurssit on nimetty innovatiivisuuden, valinnanvapauden ja talouden hallinnan diskursseiksi. Vallalla oleva diskurssi ohjaa ajattelua ja uskottavuutta. Aineistosta nousivat ensin vahvoina toimivia diskursseja, jotka keskustelun edetessä heikentyivät toisten diskurssien noustessa valtaan. Diskurssianalyysi metodologiana antaa mahdollisuuden tulkita puheavaruudessa syntyviä toimintamalleja, jotka rakentavat yhteiskuntaamme. Uudistuksien virrassa on tietoa, jota ymmärtäen asioita voitaisiin tehdä toisin.