Roolikohtaiset erot suomalaisten organisaatioiden aloitetoiminnassa
Koskela, Atte (2022-10-26)
Lataukset:
26.10.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102663304
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102663304
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tunnistaa roolikohtaisia eroja suomalaisten organisaatioiden aloitetoiminnassa ja tutkia näiden erojen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen alussa esitellään aloitetoiminnan ylätasoja, jatkuvaa parantamista ja Kaizen-filosofiaa teoreettisen viitekehyksen avulla ja syventymällä aikaisempiin tutkimuksiin perehtyen aloitetoimintaan vaikuttaviin tekijöihin.
Aikaisempien tutkimusten perusteella aloitetoiminnalla on kaksi merkittävää hyötyä organisaatiolle. Ensimmäinen merkittävä hyöty on toimivan aloitetoiminnan tuomat kustannussäästöt (Buech, 2010). Toinen merkittävä hyöty liittyy työhyvinvointiin, jotka saavutetaan jatkuvan osallistamisen kautta. Tämä nähdään vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin paremman työn ymmärryksen, yksilön hallinnan ja merkityksellisyyden tunteen kautta (Alasoini 2010). Osa organisaatioista kokee aloitetoiminnan haasteellisena, koska aloitteita ei tule määrällisesti tai laadullisesti riittävästi. Tahtoa toiminnan rakentamiseen löytyy, mutta organisaatioilta puuttuvat tarvittavat resurssit, menetelmät, toimintatavat ja johdon tuki (Lasardo, 2015).
Tämän tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan kahdeksan hypoteesin avulla, onko organisaatioiden aloitetoiminnassa roolikohtaisia eroavaisuuksia. Tutkielman aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla ja tuloksien merkitsevyyttä analysoitiin ANOVA-analyysillä sekä merkitsevyyden suuruutta Cohen d -mittauksella. Tutkielmassa tutkitaan, onko olemassa organisaatiotasoisia roolikohtaisia eroja aloitetoiminnan tietoisuudessa, tärkeydessä, prosessien tunnettuudessa, työkalujen käytössä, aloitteellisuudessa, organisaation aloitetoiminnan tasossa, aloitetoiminnan viestinnässä ja resursseissa.
Saatujen tulosten mukaan tilastollisesti rooleista riippumatta vastaajat eivät olleet eri mieltä aloitetoiminnan tärkeydestä, organisaation aloitetoiminnan tasosta, aloitetoiminnan viestinnästä ja resursseista. Tulosten mukaan aloitetoiminnasta roolikohtaisesti eroavaisuuksia havaittiin olevan tietoisuudessa, prosessien tunnettuudessa, työkalujen käytössä ja aloitteellisuudessa.
Aikaisempien tutkimusten perusteella aloitetoiminnalla on kaksi merkittävää hyötyä organisaatiolle. Ensimmäinen merkittävä hyöty on toimivan aloitetoiminnan tuomat kustannussäästöt (Buech, 2010). Toinen merkittävä hyöty liittyy työhyvinvointiin, jotka saavutetaan jatkuvan osallistamisen kautta. Tämä nähdään vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin paremman työn ymmärryksen, yksilön hallinnan ja merkityksellisyyden tunteen kautta (Alasoini 2010). Osa organisaatioista kokee aloitetoiminnan haasteellisena, koska aloitteita ei tule määrällisesti tai laadullisesti riittävästi. Tahtoa toiminnan rakentamiseen löytyy, mutta organisaatioilta puuttuvat tarvittavat resurssit, menetelmät, toimintatavat ja johdon tuki (Lasardo, 2015).
Tämän tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan kahdeksan hypoteesin avulla, onko organisaatioiden aloitetoiminnassa roolikohtaisia eroavaisuuksia. Tutkielman aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla ja tuloksien merkitsevyyttä analysoitiin ANOVA-analyysillä sekä merkitsevyyden suuruutta Cohen d -mittauksella. Tutkielmassa tutkitaan, onko olemassa organisaatiotasoisia roolikohtaisia eroja aloitetoiminnan tietoisuudessa, tärkeydessä, prosessien tunnettuudessa, työkalujen käytössä, aloitteellisuudessa, organisaation aloitetoiminnan tasossa, aloitetoiminnan viestinnässä ja resursseissa.
Saatujen tulosten mukaan tilastollisesti rooleista riippumatta vastaajat eivät olleet eri mieltä aloitetoiminnan tärkeydestä, organisaation aloitetoiminnan tasosta, aloitetoiminnan viestinnästä ja resursseista. Tulosten mukaan aloitetoiminnasta roolikohtaisesti eroavaisuuksia havaittiin olevan tietoisuudessa, prosessien tunnettuudessa, työkalujen käytössä ja aloitteellisuudessa.