Transformation towards sustainability in the construction market : Adoption of wood construction in Finland

Ilmastonmuutos vaatii toimia kestävän kehityksen edistämiseksi maailmanlaajuisesti. Se edellyttää kansakuntia ja teollisuudenaloja muuttamaan totuttuja toimintatapojaan. Rakennusalalla on tärkeä rooli kestävän kehityksen murroksessa sen yhteiskunnallisen merkityksen ja intensiivisen raaka-aineiden käytön vuoksi. Tämän väitöskirjan tavoitteena on luoda parempi käsitys kestävän kehityksen siirtymää mahdollistavista tai estävistä tekijöistä rakennusalalla ja asuntomarkkinoilla. Puurakentaminen nähdään alalla yhtenä ratkaisuna hiilijalanjäljen pienentämiseen korvaten betonirakentamista. Empiirisessä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on erityisesti kuntien ja instituutioiden rooli puun käyttöönoton tukemisessa Suomen rakennusalalla. Muutosvaatimusten ymmärtämiseksi tämän tutkimuksen artikkelissa I tehdään synteesi tieteellisestä kirjallisuudesta liittyen puukerrostalorakentamisen kehitykseen vaikuttavista mahdollistavista ja hidastavista tekijöistä. Tutkimus käyttää asuntotarjonnan rakennetta kuvaavaa mallia (ns. SHP-konsepti), joka kattaa asuntojen tuotannon, vaihdannan ja käytön, tarkastellakseen kestävän kehityksen siirtymään vaikuttavia ajureita ja esteitä. Seuraavaksi artikkelissa II analysoidaan institutionaalisten käytäntöjen roolia asuntomarkkinoilla omakotirakentajien näkökulmasta, missä puun käytöllä on pitkät perinteet. Useiden instituutioiden, valtion toimien ja sääntelyn voidaan havaita vaikuttavan kestävän kehityksen siirtymään muuttaen toimintaympäristöä. Lopuksi artikkelissa III tutkitaan kuntien roolia kestävän kehityksen muutoksen edistämisessä ja puun käyttöönotossa rakentamisessa. Väitöskirja esittelee analyyttisen viitekehyksen, joka ohjaa tutkimusta ja auttaa jäsentelemään kestävän kehityksen siirtymään liittyvää laajaa ja monimutkaista ongelmaa rakennusalalla. Rakennusalan kohdatessa kestävyysmurroksen, voidaan teollista puurakentamista edistävinä tekijöinä nähdä positiiviset tuoteominaisuudet sekä tuoteinnovaatiot, kuten esivalmistuksen kautta saavutettava rakentamisen tehokkuus. Toisaalta korkeammat kustannukset, tuotteen laatuun liittyvät ennakkoluulot, sekä epäsuotuisat institutionaaliset käytännöt hidastavat puurakentamisen kehitystä. Muutoksen aikaansaamiseksi puurakentamista on tarkasteltava laajemmin asuntomarkkinoiden kontekstissa, ei pelkästään asuntotuotantoon liittyvien teknologisten ja kustannustehokkuusnäkökulmien kautta.