Teknisen analyysin ja fundamentaalianalyysin käyttö Suomen osakemarkkinoilla
Karonen, Heli (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää teknisen analyysin ja fundamentaali-analyysin käyttöä Suomen osakemarkkinoilla. Tarkoituksena on tutkia kuinka tuttuja eri menetelmät ovat analyytikoille, meklareille ja salkunhoitajille sekä käyttävätkö he eri menetelmiä eri tavalla. Tarkoituksena on lisäksi selvittää, mitä pidetään tärkeimpinä taloudellisina tietolähteinä ennustettaessa tulevia osakekursseja.
Lähdeaineistona on käytetty kotimaisia ja ulkomaisia tutkimusartikkeleita sekä alan kirjallisuutta. Tutkimusaineisto hankittiin kyselytutkimuksen avulla, jonka kohderyhmäksi valittiin kymmenen suurinta suomalaista osakevälittäjää vuonna 2001. Kysely lähetettiin sähköpostitse 276 analyytikolle, meklarille ja salkunhoitajalle, joista 64 eli 23,2 prosenttia palautti vastauslomakkeen.
Tulosten analysointi oli pääasiassa kvalitatiivista ja niitä havainnollistettiin pylväsdiagrammein ja taulukoin. Tunnuslukuina käytettiin lähinnä keskiarvoja. Ryhmien välisten erojen selville saamiseksi tulokset ristiintaulukoitiin siten, että jakauman toisena ulottuvuutena oli aina ammattiryhmä.
Tutkimustulokset osoittivat, että molemmat menetelmät ovat vastaajille varsin tuttuja. Teknisen analyysin menetelmistä käytetään eniten kurssikäyriä ja liukuvaa keskiarvoa, fundamentaalianalyysin menetelmistä puolestaan tunnuslukuanalyysiä. Kaikki vastaajat ilmoittivat pääasialliseksi menetelmäkseen fundamentaalianalyysin, mutta useissa tilanteissa (muun muassa ostojen ja myyntien ajoitus) meklarit käyttivät selvästi enemmän teknistä analyysiä. Tärkeimmiksi tietolähteiksi vastaajat ilmoittivat Reutersin, Bloombergin sekä liikevoiton ja liikevaihdon ja näiden muutoksen.
Lähdeaineistona on käytetty kotimaisia ja ulkomaisia tutkimusartikkeleita sekä alan kirjallisuutta. Tutkimusaineisto hankittiin kyselytutkimuksen avulla, jonka kohderyhmäksi valittiin kymmenen suurinta suomalaista osakevälittäjää vuonna 2001. Kysely lähetettiin sähköpostitse 276 analyytikolle, meklarille ja salkunhoitajalle, joista 64 eli 23,2 prosenttia palautti vastauslomakkeen.
Tulosten analysointi oli pääasiassa kvalitatiivista ja niitä havainnollistettiin pylväsdiagrammein ja taulukoin. Tunnuslukuina käytettiin lähinnä keskiarvoja. Ryhmien välisten erojen selville saamiseksi tulokset ristiintaulukoitiin siten, että jakauman toisena ulottuvuutena oli aina ammattiryhmä.
Tutkimustulokset osoittivat, että molemmat menetelmät ovat vastaajille varsin tuttuja. Teknisen analyysin menetelmistä käytetään eniten kurssikäyriä ja liukuvaa keskiarvoa, fundamentaalianalyysin menetelmistä puolestaan tunnuslukuanalyysiä. Kaikki vastaajat ilmoittivat pääasialliseksi menetelmäkseen fundamentaalianalyysin, mutta useissa tilanteissa (muun muassa ostojen ja myyntien ajoitus) meklarit käyttivät selvästi enemmän teknistä analyysiä. Tärkeimmiksi tietolähteiksi vastaajat ilmoittivat Reutersin, Bloombergin sekä liikevoiton ja liikevaihdon ja näiden muutoksen.