ESG Practices and Cost of Debt: The Moderating Role of Board Gender Diversity : Evidence from Nordic Countries

Environmental, social and governance (ESG) issues have become increasingly critical in today's business environment. As ESG becomes increasingly critical, its impact on business and profitability has been examined, trying to demonstrate the benefits of ESG to a company's financial performance. However, its impact on debt financing and debt costs has been studied relatively little despite debt being an important financial instrument for European companies. In addition, with growing interest and changes in the law, stakeholders, such as lenders, have begun to implement ESG in their loan decisions. Therefore, this thesis investigates the relationship between ESG points and debt costs in listed companies in Nordic countries. Moreover, the study tests the impact of environmental, social and governance individually on the cost of debt. While ESG has become an essential part of the firm's operations, the proportion of women in top positions in a company has become a more topical issue in the context of gender equality in the workplace. In addition, corporate governance has become more important since the financial crisis, exposing weaknesses in corporate boards and their operations. Today, they play a crucial role in ESG functions. For example, in European companies, it has been found that the board has a more prominent role in ESG actions than the CEO. In research, the proportion of women is generally combined with better governance and ESG reporting. Therefore, this work examines the proportion of women on company boards and its moderating role in the relationship between ESG and debt costs. The thesis is conducted as a quantitative study. The relationship between ESG and debt cost is tested using OLS regression. The study uses secondary data from the Thomson Reuters database and contains ESG and financial data from listed companies in Denmark, Finland, and Sweden from 2006 to 2020. All firms lacking ESG data, as well as financial companies, were removed from the data. The final dataset included data from 270 companies from 17 different fields. The data is tested using four different regression models, two of which test the relationship between ESG and debt costs. The other two regression models test women's participation in government and its moderating effect on the ratio of ESG to debt costs. The empirical findings of this study show a significant negative relationship between ESG and debt costs. Based on the results, companies can benefit from a high ESG score in terms of debt costs. However, compared to previous studies on the individual dimensions of the ESG, only the social dimension showed a significant negative impact on the cost of debt. In addition, this study found that firms with female board members have a more substantial impact on the negative relationship between ESG and debt costs. In addition, the results of this study support the theory of critical mass on the boards of Nordic companies. Therefore, companies can benefit from lower debt costs by bringing more women into their administrations based on these results.

Ympäristö-, sosiaali- ja hallinto- (ESG) kysymykset ovat tulleet yhä kriittisemmiksi nykypäivän liiketoimintaympäristössä. ESG:n kriittisyyden kasvaessa akateemiset tutkimukset ovat pyrkineet tutkimaan sen vaikutusta liiketoimintaan, kannattavuuteen sekä yrittäneet osoittaa ESG:n hyötyjä yrityksen taloudelliselle tulokselle. Sen vaikutusta velkakustannuksiin on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän, vaikka velka on tärkeä rahoitusväline yrityksille. Lisäksi kiinnostus ESG-kysymyksiin ja lainmuutosten myötä sidosryhmät, kuten lainanantajat, ovat alkaneet soveltaa ESG:tä lainapäätöksissään. Tästä johtuen tämän pro gradun päätavoitteena on tutkia ESG-pisteiden ja velkakustannusten välistä suhdetta Pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä. Lisäksi tutkimuksessa testataan ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon vaikutusta erikseen velan hintaan. ESG:n tullessa olennaiseksi osaksi yritysten toimintaa myös naisten osuus yrityksen johtotehtävissä on noussut ajankohtaisemmaksi aiheeksi. Tämän lisäksi yrityshallinto on noussut entistä tärkeämmäksi finanssikriisin jälkeen, mikä paljasti heikkouksia yritysten hallituksissa. Nykyään niillä on keskeinen rooli ESG-toiminnoissa. Esimerkiksi eurooppalaisissa yrityksissä on havaittu, että hallituksella on näkyvämpi rooli ESG-toimissa kuin toimitusjohtajalla. Aikaisemmissa tutkimuksissa naisten osuus on yleensä yhdistetty parempaan yrityshallintoon ja ESG-raportointiin. Tämän vuoksi tässä työssä tarkastellaan myös naisten osuutta yritysten hallituksissa ja sen moderoivaa roolia ESG:n ja velkakulujen välisessä suhteessa. Tämä pro gradu toteutetaan kvantitatiivisena tutkimuksena. ESG:n ja velkakustannusten välistä suhdetta testataan OLS-regressiolla. Tutkimuksessa käytetään Thomson Reuters -tietokannan toissijaista tietoa, joka sisältää ESG- ja talousdataa Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa toimivilta pörssiyhtiöiltä vuosilta 2006-2020. Kaikki yritykset, joilla ei ole ESG-tietoja, sekä kaikki rahoitusyhtiöt poistettiin lopullisesta datasta. Lopullinen aineisto sisälsi tietoja 270 yrityksestä 17 eri toimialalta. Aineistoa testataan neljällä eri regressiomallilla, joista kaksi testaa ESG:n ja velkakulujen välistä suhdetta. Kaksi muuta regressiomallia testaavat naisten osallistumista hallitukseen ja sen moderoivaa vaikutusta ESG:n ja velkakustannusten suhteeseen. Tutkimuksen empiiriset havainnot osoittavat merkittävän negatiivisen suhteen ESG:n ja velkakustannusten välillä. Tulosten perusteella yritykset voivat hyötyä korkeasta ESG-pisteestä velkakuluissa. Kuitenkin verrattuna aikaisempiin ESG:n yksittäisiä ulottuvuuksia vain sosiaalinen ulottuvuus osoitti merkittävää negatiivista vaikutusta velkakustannuksiin. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että yrityksissä, joissa on naisia hallituksen jäseninä, on suurempi vaikutus ESG:n ja velkakustannusten väliseen negatiiviseen suhteeseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat myös kriittisen massan teoriaa yritysten hallituksissa. Näiden tulosten perusteella yritykset voivat hyötyä alhaisemmista velkakustannuksista tuomalla enemmän naisia hallintoihinsa.