IT-alan osaajapula : Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma tietojenkäsittelyn tradenomien ja tietojärjestelmätieteen KTM-tutkinnon suorittaneiden kannalta
Mäntysaari, Jani (2022)
Mäntysaari, Jani
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051635683
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051635683
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan IT-alan korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden rajapintaa. Tavoitteena on selvittää, miten korkeakoulujen tuottama osaamisen tarjonta vastaa kysyntään eli työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Tarkempi rajaus on tehty yliopistojen tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmiin sekä ammattikorkeakoulujen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmiin. Taustalla vaikuttaa IT-alan osaajapula, josta ollaan kiinnostuneita ilmiönä. Digitalisaatio megatrendinä vauhdittaa jo entuudestaan nopeaa tietoteknistä kehitystahtia sekä laajentaa osaamisen ja osaajien kysyntää yli toimialarajojen. Kehityksen mukanaan tuomat muutokset muovaavat osaamistarpeita jatkuvasti syventäen pulaa osaavasta IT-työvoimasta.
Kyseessä on poikittainen tapaustutkimus IT-alan osaamisen kysynnästä ja tarjonnasta Suomessa. Dokumenttianalyysin keinoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tunnistettiin osaamistarpeita työpaikkailmoituksista (n=517). Tunnistettuja osaamistarpeita verrattiin korkeakoulujen opetussuunnitelmissa (n=34) määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Aineiston pohjalta muodostettiin lopulta 106 erilaista osaamisluokkaa. Laadullisen sisällönanalyysin jälkeen aineisto vielä kvantifioitiin eli laskettiin osaamisluokkien esiintymistiheys sekä työpaikkailmoitusten osaamistarpeissa että opetussuunnitelmien osaamistavoitteissa.
Koulutustarjonta vastaa pääsääntöisesti työelämän keskeisimpiin osaamistarpeisiin. Kriittisimpiä havaittuja osaamisvajeita ovat sertifioinnit tai sertifikaatit, asenne, tarkkuus ja huolellisuus, konttiteknologiat, auttaminen ja tiedon jakaminen sekä DevOps. Lisäksi ketterän kehittämisen menetelmät, versionhallinta, itseohjautuvuus, SQL ja tehokkuus lukeutuvat orastaviin vajeisiin, joihin kannattaa mahdollisesti kiinnittää huomiota koulutustarjonnan suunnittelussa. Potentiaalista koulutuksellista ylitarjontaa ilmenee pelialalla tarpeellisessa osaamisessa, käsitteellisessä ajattelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa.
Vanhentuneet stereotypiat saattavat tutkimuskirjallisuuden mukaan estää joitakin potentiaalisia hakijoita hakeutumasta IT-alan opintoihin tai tehtäviin. Tulosten valossa IT-osaajilta odotetaan valmiuksia niin itsenäiseen työhön kuin tiimityöskentelyyn. Ihmistaitojen merkitys korostuu arjessa paitsi omassa tiimissä myös asiakasrajapinnassa. Aiemmalla soveltuvalla työkokemuksella on suuri arvo työnhaussa. Opiskelijoilla ei välttämättä ole juurikaan työkokemusta aloittaessaan korkeakouluopinnot, jolloin korkeakoulujen työelämärajapinnan rooli sekä opintojen aikaisen työssäkäynnin merkitys korostuvat. Dynaamisella IT-alalla osaamisen jatkuva kehittäminen ei ole ainoastaan keskeinen edellytys, vaan osaamisen kehittämismahdollisuudet nähdään investointina inhimilliseen pääomaan, jolloin ne toimivat kilpailuvalttina työmarkkinoilla.
Kyseessä on poikittainen tapaustutkimus IT-alan osaamisen kysynnästä ja tarjonnasta Suomessa. Dokumenttianalyysin keinoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tunnistettiin osaamistarpeita työpaikkailmoituksista (n=517). Tunnistettuja osaamistarpeita verrattiin korkeakoulujen opetussuunnitelmissa (n=34) määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Aineiston pohjalta muodostettiin lopulta 106 erilaista osaamisluokkaa. Laadullisen sisällönanalyysin jälkeen aineisto vielä kvantifioitiin eli laskettiin osaamisluokkien esiintymistiheys sekä työpaikkailmoitusten osaamistarpeissa että opetussuunnitelmien osaamistavoitteissa.
Koulutustarjonta vastaa pääsääntöisesti työelämän keskeisimpiin osaamistarpeisiin. Kriittisimpiä havaittuja osaamisvajeita ovat sertifioinnit tai sertifikaatit, asenne, tarkkuus ja huolellisuus, konttiteknologiat, auttaminen ja tiedon jakaminen sekä DevOps. Lisäksi ketterän kehittämisen menetelmät, versionhallinta, itseohjautuvuus, SQL ja tehokkuus lukeutuvat orastaviin vajeisiin, joihin kannattaa mahdollisesti kiinnittää huomiota koulutustarjonnan suunnittelussa. Potentiaalista koulutuksellista ylitarjontaa ilmenee pelialalla tarpeellisessa osaamisessa, käsitteellisessä ajattelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa.
Vanhentuneet stereotypiat saattavat tutkimuskirjallisuuden mukaan estää joitakin potentiaalisia hakijoita hakeutumasta IT-alan opintoihin tai tehtäviin. Tulosten valossa IT-osaajilta odotetaan valmiuksia niin itsenäiseen työhön kuin tiimityöskentelyyn. Ihmistaitojen merkitys korostuu arjessa paitsi omassa tiimissä myös asiakasrajapinnassa. Aiemmalla soveltuvalla työkokemuksella on suuri arvo työnhaussa. Opiskelijoilla ei välttämättä ole juurikaan työkokemusta aloittaessaan korkeakouluopinnot, jolloin korkeakoulujen työelämärajapinnan rooli sekä opintojen aikaisen työssäkäynnin merkitys korostuvat. Dynaamisella IT-alalla osaamisen jatkuva kehittäminen ei ole ainoastaan keskeinen edellytys, vaan osaamisen kehittämismahdollisuudet nähdään investointina inhimilliseen pääomaan, jolloin ne toimivat kilpailuvalttina työmarkkinoilla.