En enkätundersökning om gymnasielärares uppfattningar om muntlig svenska
Karhu, Mari (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää millaisena lukion ruotsinopettajat kokevat suullisen ruotsin. Tutkin, minkälaisia käsityksiä opettajilla on oppilaista, omasta opetuksesta sekä opetuksessa olevista painotuksista suullisen ruotsin osalta. Lisäksi tutkin minkälaisia opetusmetodeja ja opetusmateriaaleja käytetään opetuksessa opettajien mielestä.
Tutkimusaineisto koostuu materiaalista, joka kerättiin internetissä olleen kyselylomakkeen avulla. Lomakkeeseen vastasi yhteensä 105 opettajaa ympäri Suomea. Tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä, mutta pääasiallisesti kvantitatiivista. Käytän kvantitatiivista metodia analysoidessani suljettuja vastauksia, mutta myös laskiessa määriä avoimissa kysymyksissä. Kvalitatiivista metodia käytän kuvailtaessa avoimen kysymysten vastauksia. Kyselylomakkeen kvalitatiivinen aineisto analysoidaan sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista selviää, että opettajien mielestä oppilaat ovat pääasiallisesti kiinnostuneita suullisesta ruotsista, vaikka heidän ruotsinkielen tasonsa on tyydyttävä tai välttävä lukion jälkeen. Opettajat vaativat oppilailta ruotsin kielen käyttöä tunneilla melko usein, mutta ei läheskään aina. Opettajat ovat yksimielisiä siitä, että suulliset taidot ovat tärkeitä ja niitä painotetaan lukion opetussuunnitelmassa jossain määrin. Opettajat käyttävät monenlaista materiaalia suullisia harjoituksia varten, mutta kaikista eniten käytetään oppikirjan tehtäviä. Lisäksi opettajat käyttävät useita erilaisia metodeja suullisessa ruotsin opetuksessa ja tärkeimmäksi näistä nousi parityö.
Tutkimusaineisto koostuu materiaalista, joka kerättiin internetissä olleen kyselylomakkeen avulla. Lomakkeeseen vastasi yhteensä 105 opettajaa ympäri Suomea. Tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä, mutta pääasiallisesti kvantitatiivista. Käytän kvantitatiivista metodia analysoidessani suljettuja vastauksia, mutta myös laskiessa määriä avoimissa kysymyksissä. Kvalitatiivista metodia käytän kuvailtaessa avoimen kysymysten vastauksia. Kyselylomakkeen kvalitatiivinen aineisto analysoidaan sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista selviää, että opettajien mielestä oppilaat ovat pääasiallisesti kiinnostuneita suullisesta ruotsista, vaikka heidän ruotsinkielen tasonsa on tyydyttävä tai välttävä lukion jälkeen. Opettajat vaativat oppilailta ruotsin kielen käyttöä tunneilla melko usein, mutta ei läheskään aina. Opettajat ovat yksimielisiä siitä, että suulliset taidot ovat tärkeitä ja niitä painotetaan lukion opetussuunnitelmassa jossain määrin. Opettajat käyttävät monenlaista materiaalia suullisia harjoituksia varten, mutta kaikista eniten käytetään oppikirjan tehtäviä. Lisäksi opettajat käyttävät useita erilaisia metodeja suullisessa ruotsin opetuksessa ja tärkeimmäksi näistä nousi parityö.