Strategy implementation : an assessment of empirical research and suggestions for future research

This Master’s thesis got its inspiration from a few articles from the early 2000s, which questioned senior executives’ understanding of the elements of a strategy statement, which should crystalize the ends, domain and means guiding the business forward. If this was found questionable two decades ago, could the same be valid still? Are businesses lacking in clarity in their strategies, which in turn impedes their implementation? Without a clear goal set by the strategy, how could business make sure, and follow up on, its successful implementation? Through a systematic literature review, this study sheds light on what the level of empirical research done on strategy implementation is. Through an as objective as feasible material selection process, 59 scientific journal articles are identified for final selection review, which then resulted in a total of 38 articles which fit all of the set criteria. The selected articles are classified, and their key findings then summarized. Overall evaluation and results are then compounded from key findings from the reviewed articles, revealing some of the factors identified to be fundamental for successful strategy implementation. The depth and breadth of the reviewed articles was found narrow and varying and the same also applied for the chronological split of the publications, with majority (92%) of the articles having been published in the 21st century. Findings of the empirical studies covered by the articles were drawn from very varying samples, focusing on a dedicated industry, or dedicated cultural or hierarchical domain, etc. Connecting points or reoccurring aspects were also identified. Similar characteristics of the reported aspects were grouped as follows: support and engagement of the upper management; management competencies; knowledge and competencies of the personnel; organization of strategy work; and participation and compensation of the personnel. However, the applicability of the components of a successful strategy implementation would benefit from further empirical validation. The underlying presumption that many companies, whether public or private, may not understand the reasons on failing or lacking strategy implementation was not properly found valid nor invalid, but it rather remains open and allows room for further research. Thus, the study concludes with suggestions for future research.

Tämä pro gradu -tutkielma sai kimmokkeensa muutamasta 2000-luvun alussa julkaistusta artikkelista, jotka kyseenalaistivat ylemmän johdon ymmärrystä koskien yrityksen strategiasta annettavan lausunnon merkitystä. Strategiasta annettavan lausunnon tulisi ohjata yrityksen toimintaa kiteyttämällä strategian tavoite, toimialue sekä tapa, jolla tavoitteeseen päästään. Jos johdon ymmärrystä kyseenalaistettiin pari vuosikymmentä sitten, voiko olla, että tämä olettamus pitää edelleen paikkansa? Puuttuuko yrityksiltä strategista selkeyttä, mikä osaltaan haastaa tai jopa estää strategian toimeenpanoa ja toteutusta? Miten yritys varmistaa ja seuraa, että strategian toimeenpano onnistuu linjassa suunnitelmien kanssa, mikäli sen toteutus toimii ilman selkeitä strategian asettamia tavoitteita? Pro gradu -tutkielmaani varten tekemäni systemaattisen tutkimuskatsauksen kautta saamme käsityksen strategian toimeenpanon ja toteuttamisen saralla tehdyn tieteellisen tutkimuksen määrästä, laajuudesta ja syvyydestä. Tutkimusmateriaalin valinta noudattaa mahdollisimman objektiivista valintaprosessia, jonka kautta valintaprosessin viimeiseen karsintavaiheeseen valikoitui yhteensä 59 tieteellistä ja akateemista julkaisua. Näistä tarkempaan tutkimukseen valikoitui yhteensä 38 artikkelia, jotka täyttivät kaikki asetetut hakuvaatimukset. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta valikoidut julkaisut ryhmiteltiin ja tärkeimmät löydökset referoitiin osaksi tutkielmaa. Julkaisuissa raportoiduista ja näistä referoiduista löydöksistä luotiin arvio sekä kirjattiin ylös yhteneviä tekijöitä, joiden tavalla tai toisella nähdään tieteellisissä tutkimuksissa vaikuttavan strategian toimeenpanon ja toteutuksen onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Läpikäytyjen julkaisujen laajuus ja syvyys todettiin sekä kapea-alaiseksi että vaihtelevaksi. Lisäksi julkaisujen kronologinen jakauma painottui vahvasti (92 %) julkaisuajankohdan mukaan 2000-luvulle. Julkaisujen kuvaamien empiiristen tutkimusten havainnot tehtiin hyvin vaihtelevista tutkimusotoksista. Otokset keskittyivät vaihtelevasti eri toimialoihin, tiettyyn kulttuurilliseen kontekstiin tai organisatoriseen hierarkiatasoon, jne. Yhteneviä sekä toistuvasti raportoituja tekijöitä oli kuitenkin tunnistettavissa empiiristen tutkimusten tuloksista joko strategian toimeenpanon ja toteutuksen edesauttajina tai heikentäjinä. Löydöksistä tunnistettuja yhteneviä tekijöitä ryhmiteltiin löydösten yhteenvedossa seuraavan mukaan: ylimmän johdon tuki ja sitoutuminen; johdon kompetenssit; henkilöstön tiedot, taidot ja pätevyys; strategiatyön organisointi; sekä henkilöstön osallistuttaminen strategiatyöhön ja heidän palkitsemisensa. Näitä tunnistettuja tekijöitä olisi kuitenkin eduksi validoida kattavammin empiiristen tutkimusten kautta. Taustalla oleva hypoteesia siitä, että monet julkiset tai yksityiset yritykset eivät ehkä ymmärrä syitä strategian toimeenpanon epäonnistumiseen tai puutteelliseen toteutukseen, ei todettu asianmukaisesti päteväksi eikä pätemättömäksi. Hypoteesin oikeellisuus jää täten avoimeksi ja antaa tilaa tulevaisuudessa tehtävälle lisätutkimukselle. Pro gradu -tutkielmani edistää näin ollen akateemista keskustelua nostamalla esiin ehdotuksia lisätutkimuksen tarpeesta sekä näkökulmia tutkimukseen kaivattavista parannuksista.