Central Bank Digital Currency & Effects on Technological Efficiency In the European Union

Abstract

The purpose of the master’s thesis is to resolve the potential effects on technological efficiency within the European Union area when the European Central Bank launches a Central Bank Digital Currency or Digital Euro via conducting a phenomenographic research. At the time of the research multiple central banks across the globe are planning to issue a centrally governed digital currency, with some reaching the first simulation and trial periods. So far, no Central Bank Digital Currency has been officially launched as there remains open questions about the optimal meth ods of implementation, timetable, technological hierarchy etc. Potential viable options have been reported by various central banks, but no decisions have yet been made. In this master’s thesis the viewpoint of technological efficiency was chosen since as a viewpoint it has not been previously studied and the results should provide significant arguments in favour or against the different methods of implementation. The research results also provide important information on which efficiency- and technological efficiency metrics are appreciated and what side-effects constantly improving technological efficiency could have.

To prepare the reader for the research and interpretation of the results an extensive and thorough theory is provided. The master’s thesis illuminates the concepts of central-, retail- and wholesale banks, digital currencies, cryptocurrencies, payment systems, monetary policies, his torical trends in financial technology and digitalization. The research was conducted as a quali tative phenomenography research, by organizing interviews and workshops with top experts within the financial and fintech field of profession. The correspondence consisted of a prerequi site form, a two-hour intensive themed workshop, and an additional round of interviews. The interview’s objective was to present open-ended questions that allowed maximum flexibility for the experts to expose their perception and experiences about the phenomenon. The interviews were recorded in transcript and video format, and later analysed. In the analysis the experiences and perceptions of the experts were identified and categorized in terms of their meaning. Out of the categories, distinct themes and views could be formed in a logical and hierarchical method to form the subjective future view of the experts.

The key findings of the research were the categories identified from the gathered materials through phenomenographic methods and the finding that what is perceived to be efficient and what is technological efficiency could be interpreted to be close to identical derived from sub conscious and conscious perceptions. The categories derived from the perceptions of the ex perts proved to provide the crucial material for forming the future view of the research and to answer the key research questions. The main categories identified from the gathered materials were Efficiency, Technology, Probability, and Policies and Political Effects. To summarise the re sults, it was perceived that various attributes of technological efficiency were perceived to en hance as a result of, or as result of the following motivation and funding behind a CBDC’s launch, but all the effects were not seen only as net positive.

Tämän Pro Gradu tutkielman tarkoituksena on tutkia, mitä mahdollisia vaikutuksia Euroopan Keskuspankin (EKP) julkaisemalla digitaalisella, keskuspankin hallinnoimalla valuutalla voi olla teknologiseen tehokkuuteen Euroopan unionin rajojen sisällä. Tutkimus on suoritettu fenomenografisin tutkimusmetodein. Tutkimuksen aloittamisen ajankohtana useat keskuspankit ympäri maailman ovat julkisesti ilmoittaneet kehittävänsä digitaalista keskuspankki valuuttaa, tarkoituksena lanseerata valuutta julkiseen käyttöön lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi virallista digitaalisen keskuspankki valuutan lanseerausta ei ole suoritettu, joskin useita simulaatioita, sekä suljetun käyttäjäryhmän kokeiluja on tehty. Implementaatiokeino, käytettävä teknologia ja vaikuttavat tahot digitaalisen keskuspankki valuutan ympärillä ovat vielä laajalti standardoimatta, joka luo kriittisen tarpeen optimimaalisimman loppuratkaisun tutkimiselle. Yksi kriittinen aspekti selvitystyössä on tutkia eri implementaatiokeinojen vaikutuksia teknologiseen tehokkuuteen, joka on valikoitu tämän tutkimuksen näkökulmaksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä vaikutuksia, sekä mahdollisia sivuvaikutuksia Euroopan keskuspankin lanseeraamalla digitaalisella keskuspankki valuutalla voi olla teknologisen tehokkuuden osalta.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen fenomenografisen tutkimuksen metodein hyödyntäen erilaisia haastattelu ja kyselypohjaisia tiedonkeruumenetelmiä. Tutkimuksen osallistujiksi, eli asiantuntijoiksi valikoitui viisi finanssi, vakuutus, IT, eCommerce ja talousrikollisuuden ammattilaista. Tiedonkeruukeinoina tutkimuksessa hyödynnettiin kyselylomaketta (prerequisite form), teemahaastattelua (workshop), sekä aukkojen täydentämiseksi yksityishaastettuluita sähköisiä viestintätyökaluja hyödyntäen (additional round of interviews). Haastattelut olivat luonteeltaan mahdollisimman avoimia ja ei-ohjaavia, jotta osallistujien todellisia käsityksiä ja havaintoja voitiin luotettavasti analysoida jälkikäteen ilman vaikuttamisvaikutusta. Kaikki haastattelut tallennettiin, litteroitiin, sekä teemahaastattelun osalta videoitiin. Kerätty tieto analysoitiin huolellisesti, jonka lopputuloksena muodostettiin havainnekuva ja teemoiteltu kategorisointi keskeisimmistä havainnoista, sekä käsityksistä. Lopputuleman kategorioista jalostettiin tiivis kuvaelma (The view of the future), tulevaisuuden näkymä, joka maalaa kuvan tulevaisuudesta, jossa digitaalinen keskuspankki valuutta on otettu käyttöön, sen vaikutuksineen.

Tutkimuksen tärkeimmät tulokset muodostuivat analyysin kautta muodostetuista kategorioista, joiden perusteella tulevaisuuden kuva voitiin muodostaa ja jota kautta tutkimuksen kysymyksiin voitiin vastata. Tutkimuksen tuloksena havaittiin myös, että ns. tiedostamaton ja tiedostettu vaikutelma tehokkuudesta olivat lähes identtiset, joka korostaa tutkimustulosten luotettavuutta ja sitä, että kyseessä on tosiasiallisesti vaikutelma, mielipiteen sijaan. Tutkimustulokset osittain kompensoivat aiempaa tutkimuskenttää, mutta myös uutta relevanttia tietoa onnistuttiin luomaan, jonka perusteella keskuspankkien hallinnoimaan digitaaliseen valuuttaan liittyy myös uhkakuvia, joita aiemmista tutkimuksista ei löydetty. Tiivistetysti tutkimuksessa todettiin, että digitaalinen keskuspankki valuutta luo useita tehostavia vaikutuksia teknologiseen tehokkuuteen Euroopassa, mutta kaikki vaikutukset eivät ole kategorisesti positiivisia.