Työuupumuksen syntyminen: Työhyvinvoinnin johtaminen apuna työuupumuksen ehkäisemisessä
Salmi, Pinja (2022-04-29)
Salmi, Pinja
29.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931577
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931577
Tiivistelmä
Työuupumus on noussut yhä suuremmaksi ongelmaksi työelämässä ja pahimmillaan se voi aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä. Nykyteknologia mahdollistaa työnteon joustavuuden, mutta työstä palautumisesta on tullut entistä haastavampaa. Työuupumus määritellään olevan pitkäaikaisen stressin aiheuttama äärimmäinen väsymyksen tila, johon voidaan nähdä lukeutuvan myös kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka organisaatio ja varsinkin henkilöstöhallinto voisivat ehkäistä työuupumuksen syntymistä. Tätä varten tarvitaan tarkka ymmärrys siitä, mitä työuupumus käytännössä on ja millä eri tavoilla se ilmenee. Työuupumuksen havaitsemisen haasteena on osata tunnistaa se ennen kuin oireet ovat jo edenneet liian pitkälle.
Tutkielmassa käydään läpi työuupumusta ja työhyvinvoinnin johtamista aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Teoriaosuus luo hyvän pohjan tutkimukselle. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto on kerätty puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tutkimukseen on haastateltu seitsemää eri työuupumuksen kokenutta henkilöä. Haastatteluiden avulla on pyritty tarkentamaan työuupumuksen luonnetta ja löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat työuupumuksen syntymiseen. Haastatteluissa on myös käyty läpi haastateltavien toiveita työhyvinvoinnin johtamiselle, jotka voisivat olla apuna työuupumuksen ehkäisemisessä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan työuupumuksen oireita on lukuisia ja varsinkin käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset voidaan nostaa esille tärkeänä havaintona. Muutokset käytöksessä voidaan nähdä hälytysmerkkinä alkavasta uupumuksesta ja tämä ei saisi jäädä organisaatiolta huomaamatta. Muutoksien aikaista havaitsemista voitaisiinkin hyödyntää työuupumuksen ennaltaehkäisyssä. Tuloksien perusteella työuupumuksen syntymiseen vaikuttavat ydintekijät ovat työn liiallinen määrä, heikko esimiestyö ja ilmapiiriin liittyvät ongelmat, kuten työpaikkakiusaaminen. Organisaation tuen puuttumisella näyttää tulosten mukaan olevan suuri vaikutus työuupumuksen syntymiseen. Tuloksista voidaan myös nostaa esille henkilöstöhallinnon näkymättömyys työhyvinvoinnin johtamisessa. Haastatteluista käy ilmi, että työpaikoilla useat työhyvinvoinnin mallit olivat olemassa, mutta niitä ei ole osattu hyödyntää tarvittavalla tavalla.
Tutkielmassa käydään läpi työuupumusta ja työhyvinvoinnin johtamista aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Teoriaosuus luo hyvän pohjan tutkimukselle. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto on kerätty puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tutkimukseen on haastateltu seitsemää eri työuupumuksen kokenutta henkilöä. Haastatteluiden avulla on pyritty tarkentamaan työuupumuksen luonnetta ja löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat työuupumuksen syntymiseen. Haastatteluissa on myös käyty läpi haastateltavien toiveita työhyvinvoinnin johtamiselle, jotka voisivat olla apuna työuupumuksen ehkäisemisessä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan työuupumuksen oireita on lukuisia ja varsinkin käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset voidaan nostaa esille tärkeänä havaintona. Muutokset käytöksessä voidaan nähdä hälytysmerkkinä alkavasta uupumuksesta ja tämä ei saisi jäädä organisaatiolta huomaamatta. Muutoksien aikaista havaitsemista voitaisiinkin hyödyntää työuupumuksen ennaltaehkäisyssä. Tuloksien perusteella työuupumuksen syntymiseen vaikuttavat ydintekijät ovat työn liiallinen määrä, heikko esimiestyö ja ilmapiiriin liittyvät ongelmat, kuten työpaikkakiusaaminen. Organisaation tuen puuttumisella näyttää tulosten mukaan olevan suuri vaikutus työuupumuksen syntymiseen. Tuloksista voidaan myös nostaa esille henkilöstöhallinnon näkymättömyys työhyvinvoinnin johtamisessa. Haastatteluista käy ilmi, että työpaikoilla useat työhyvinvoinnin mallit olivat olemassa, mutta niitä ei ole osattu hyödyntää tarvittavalla tavalla.