Feedback as Support for Employee Development in a Global Virtual Team
Hassinen, Sofia (2022-05-04)
Lataukset:
Hassinen, Sofia
04.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050432704
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050432704
Tiivistelmä
Lisääntynyt tarve globaalille yhteistyölle sekä informaatio- ja viestintäteknologian kehitys ovat kasvattaneet globaalien virtuaalisten tiimien suosiota organisaatioissa. Virtuaaliset tiimit globaaleissa työympäristöissä mahdollistavat sen, että fyysisestä sijainnista riippumatta, työntekijät eri puolilta maailmaa voivat työskennellä yhdessä ja näin muodostaa kulttuurillisesti moninaisia työryhmiä. Virtuaalisille tiimeille ominainen piirre on, että viestintä tapahtuu pääsääntöisesti teknologian välittämänä, ja näin kommunikointi kasvotusten on rajoittunutta tai sitä ei tapahdu lainkaan. Tämän on todettu aiheuttavan haasteita muun muassa viestien ymmärtämiselle, ja näin ollen myös palautteen antaminen sekä vastaanottaminen voi hankaloitua virtuaalisessa työympäristössä. Globaalien virtuaalitiimien suosion kasvaminen on lisännyt tarvetta aiheen tutkimiselle etenkin palautteen näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten palaute voi tukea työntekijän kehittymistä työskennellessään globaalissa virtuaalitiimissä. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, millaisen palautteen koetaan olevan hyödyllistä työntekijän oppimisen ja suorituskyvyn parantamisen kannalta sekä miten palaute edistää työntekijän osaamista ja tietämystä työssään. Sen lisäksi pyritään saamaan näkemyksiä siitä, miten kulttuurinen moninaisuus vaikuttaa palautteeseen globaalissa virtuaalitiimi ympäristössä.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruu menetelmänä hyödynnettiin puolistrukturoituja haastatteluita. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää globaalissa virtuaalitiimissä työskentelevää työntekijää. Haastateltavat työskentelivät kansainvälisessä työympäristössä, eri aloilla ja tehtävissä, ja heillä oli tiimin jäseniä eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että erityisesti positiivinen ja rakentava palaute koettiin hyödylliseksi työntekijän oppimisen ja henkilökohtaisen kehittymisen kannalta. Positiivisen palautteen koettiin vahvistamaan työntekijöiden osaamista ja itsevarmuutta sekä lisäävän työmotivaatiota. Rakentava palaute ja palautteeseen perustuva reflektointi antoi mahdollisuuden muuttaa toimintatapoja ja oppia uutta. Palautteen avulla pystyttiin myös lisäämään tiimin sisäistä tietoisuutta eri tilanteista sekä yhtenäistämään prosesseja. Palautteen haasteena globaaleissa virtuaalitiimeissä nähtiin kuitenkin kasvokkain tapahtuvan viestinnän puute. Tämän koettiin vaikuttavan viestien ymmärtämiseen, suhteiden rakentamiseen sekä palautteen toimittamisen viivästymiseen. Kulttuurilla puolestaan koettiin olevan vaikutusta palautteen ymmärtämiseen, kuinka usein ja millaisissa tilanteissa sitä odotettiin saavan ja kuinka suoraan tai epäsuoraan sitä annetaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että palaute tukee työntekijöiden oppimista ja kehittymistä. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa kirjallisuutta, mutta tuovat myös uusia näkemyksiä aiheeseen liittyen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten palaute voi tukea työntekijän kehittymistä työskennellessään globaalissa virtuaalitiimissä. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, millaisen palautteen koetaan olevan hyödyllistä työntekijän oppimisen ja suorituskyvyn parantamisen kannalta sekä miten palaute edistää työntekijän osaamista ja tietämystä työssään. Sen lisäksi pyritään saamaan näkemyksiä siitä, miten kulttuurinen moninaisuus vaikuttaa palautteeseen globaalissa virtuaalitiimi ympäristössä.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruu menetelmänä hyödynnettiin puolistrukturoituja haastatteluita. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää globaalissa virtuaalitiimissä työskentelevää työntekijää. Haastateltavat työskentelivät kansainvälisessä työympäristössä, eri aloilla ja tehtävissä, ja heillä oli tiimin jäseniä eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että erityisesti positiivinen ja rakentava palaute koettiin hyödylliseksi työntekijän oppimisen ja henkilökohtaisen kehittymisen kannalta. Positiivisen palautteen koettiin vahvistamaan työntekijöiden osaamista ja itsevarmuutta sekä lisäävän työmotivaatiota. Rakentava palaute ja palautteeseen perustuva reflektointi antoi mahdollisuuden muuttaa toimintatapoja ja oppia uutta. Palautteen avulla pystyttiin myös lisäämään tiimin sisäistä tietoisuutta eri tilanteista sekä yhtenäistämään prosesseja. Palautteen haasteena globaaleissa virtuaalitiimeissä nähtiin kuitenkin kasvokkain tapahtuvan viestinnän puute. Tämän koettiin vaikuttavan viestien ymmärtämiseen, suhteiden rakentamiseen sekä palautteen toimittamisen viivästymiseen. Kulttuurilla puolestaan koettiin olevan vaikutusta palautteen ymmärtämiseen, kuinka usein ja millaisissa tilanteissa sitä odotettiin saavan ja kuinka suoraan tai epäsuoraan sitä annetaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että palaute tukee työntekijöiden oppimista ja kehittymistä. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa kirjallisuutta, mutta tuovat myös uusia näkemyksiä aiheeseen liittyen.