EU innovatiivisten julkisten hankintojen veturina : tarkastelussa käytännöt ja vaikuttavuus
Haapala, Perttu (2022-04-29)
Haapala, Perttu
29.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931662
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931662
Tiivistelmä
EU tavoittelee innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia julkisten palveluiden tuottavuuden, kestävyyden ja laadun parantamiseksi. Joka vuosi EU käyttää noin 14 prosenttia BKT:sta (2 biljoonaa euroa vuodessa) palveluiden ja tavaroidenostamiseen. Julkisten hankintojen tehostamisella on mahdollista tuottaa suuria säästöjä, sillä vain yhden prosentin tehokkuusedulla voitaisiin säästää EU-tasolla 20 miljardia euroa vuodessa.
Tutkimuksessa käsitellään innovatiivisia julkisiin hankintoihin liittyviä käytäntöjä ja vaikutuksia EU:n näkökulmasta. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin siihen, miten EU:n innovatiivisille hankinnoille asettamat tavoitteet ovat kohdanneet todellisuuden ja minkälaisilla käytännönkeinoilla niitä on toteutettu. Innovatiivisten julkisten hankintojen yleistyessä ja niihin käytettävien merkittävien resurssien vuoksi teemaa on tarpeellista tutkia, erityisesti innovatiivisilla hankin noilla saavutettujen vaikutusten ja hyväksi todettujen käytäntöjen näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa tietoa julkisten hankintojen strategisen suunnittelun ja johtamisen tueksi.
Innovatiivisella julkisella hankinnalla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tavaran tai palvelun hankintaa, joka parantaa julkisen palvelun tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja/tai vaikuttavuutta. Käytännöillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kaikkia innovatiivisten hankintojen implementoimiseen ja edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Vaikutuksilla puolestaan tarkoitetaan konkreettisia muutoksia yhteiskunnassa, taloudessa, ihmisten käytöksessä tai ympäristössä, jotka ovat seurausta hankintaan liittyvistä toimenpiteistä sekä hankinnalla aikaan saatuja myönteisiä yhteiskunnallisia muutoksia tai hyötyjä. Toteutan tutkimuksen narratiivisena yleiskatsauksena, jonka tarkoitus on tiivistää aikaisempia tutkimuksia helppolukuiseksi, johdonmukaiseksi ja ajantasaiseksi kokonaisuudeksi ja muodostaa kattava kuva käsiteltävästä aiheesta. Tutkimus alkaa innovatiivisten julkisten hankintojen kehityskulusta, jonka jälkeen käydään läpi EU:n tarjoamia yleisiä raameja innovatiivisten julkisten hankintojen perustaksi ja tueksi. Tämän jälkeen tarkastellaan muodostuneita yritys- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä kohdattuja ongelmia ja haasteita, jonka jälkeen sukelletaan tarkastelemaan valittuja EU-maita tarkemmin. Tämän kohdan tarkoituksena on täydentää, konkretisoida ja syventää tietoa muihin tutkimuksessa esiin tulleisiin asioihin liittyen ja tuoda esille erilaisten toimintatapojen ja ympäristöjen vaikutuksia.
Tutkimuksessa selviää, että innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla on saavutettu niillä tavoiteltuja vaikutuksia ja niitä voidaan pitää varteenotettavana työkaluna kilpailukyvyn, kestävyyden, tehokkuuden ja laadun parantamisessa. Samalla voidaan todeta, että niihin liittyy myös yhä ongelmia ja täyttä potentiaalia ei ole vielä saatu valjastettua. Innovatiivisten hankintojen parhaalla tavalla hyödyntämiseksi politiikkatoimien tulisi jatkossakin edesauttaa niiden toteutumista ja hankintayksiköiden tulisi keskittyä erityisesti hankintojen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen siten, että riskien ottamisesta tulisi mielekkäämpää, tietoutta kasvatettaisiin, yrityssektorille annettaisiin enemmän vastuuta ja innovointiin kannustettaisiin.
Tutkimuksessa käsitellään innovatiivisia julkisiin hankintoihin liittyviä käytäntöjä ja vaikutuksia EU:n näkökulmasta. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin siihen, miten EU:n innovatiivisille hankinnoille asettamat tavoitteet ovat kohdanneet todellisuuden ja minkälaisilla käytännönkeinoilla niitä on toteutettu. Innovatiivisten julkisten hankintojen yleistyessä ja niihin käytettävien merkittävien resurssien vuoksi teemaa on tarpeellista tutkia, erityisesti innovatiivisilla hankin noilla saavutettujen vaikutusten ja hyväksi todettujen käytäntöjen näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa tietoa julkisten hankintojen strategisen suunnittelun ja johtamisen tueksi.
Innovatiivisella julkisella hankinnalla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tavaran tai palvelun hankintaa, joka parantaa julkisen palvelun tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja/tai vaikuttavuutta. Käytännöillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kaikkia innovatiivisten hankintojen implementoimiseen ja edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Vaikutuksilla puolestaan tarkoitetaan konkreettisia muutoksia yhteiskunnassa, taloudessa, ihmisten käytöksessä tai ympäristössä, jotka ovat seurausta hankintaan liittyvistä toimenpiteistä sekä hankinnalla aikaan saatuja myönteisiä yhteiskunnallisia muutoksia tai hyötyjä. Toteutan tutkimuksen narratiivisena yleiskatsauksena, jonka tarkoitus on tiivistää aikaisempia tutkimuksia helppolukuiseksi, johdonmukaiseksi ja ajantasaiseksi kokonaisuudeksi ja muodostaa kattava kuva käsiteltävästä aiheesta. Tutkimus alkaa innovatiivisten julkisten hankintojen kehityskulusta, jonka jälkeen käydään läpi EU:n tarjoamia yleisiä raameja innovatiivisten julkisten hankintojen perustaksi ja tueksi. Tämän jälkeen tarkastellaan muodostuneita yritys- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä kohdattuja ongelmia ja haasteita, jonka jälkeen sukelletaan tarkastelemaan valittuja EU-maita tarkemmin. Tämän kohdan tarkoituksena on täydentää, konkretisoida ja syventää tietoa muihin tutkimuksessa esiin tulleisiin asioihin liittyen ja tuoda esille erilaisten toimintatapojen ja ympäristöjen vaikutuksia.
Tutkimuksessa selviää, että innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla on saavutettu niillä tavoiteltuja vaikutuksia ja niitä voidaan pitää varteenotettavana työkaluna kilpailukyvyn, kestävyyden, tehokkuuden ja laadun parantamisessa. Samalla voidaan todeta, että niihin liittyy myös yhä ongelmia ja täyttä potentiaalia ei ole vielä saatu valjastettua. Innovatiivisten hankintojen parhaalla tavalla hyödyntämiseksi politiikkatoimien tulisi jatkossakin edesauttaa niiden toteutumista ja hankintayksiköiden tulisi keskittyä erityisesti hankintojen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen siten, että riskien ottamisesta tulisi mielekkäämpää, tietoutta kasvatettaisiin, yrityssektorille annettaisiin enemmän vastuuta ja innovointiin kannustettaisiin.