Media muokkaamassa opettajuutta - yliopisto-opettajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta opetuksessa
Kannasto, Elisa (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia välineitä ja mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa yliopisto-opetukseen ja miten sen opetuskäyttö voi muokata yliopisto-opettajuutta. Tätä pohditaan sen kautta, miten opettajan rooli muuttuu, millaiseksi opet-tajan ja opiskelijan keskinäisviestintä muodostuu ja millaista oppimisesta tulee.
Tutkimus pohjautuu laajasti lähdekirjallisuuteen sekä tutkimuksen yhteydessä suoritet-taviin haastatteluihin, joiden tavoitteena on selvittää opettajien mielikuvia ja kokemuk-sia aiheeseen liittyen. Aineistoa analysoidaan fenomenografian keinoin, ja aineistona ovat opettajien haastattelut, joita peilataan lähdekirjallisuudessa esitettyihin teorioihin.
Opetukseen sopivia sosiaalisen median työkaluja ovat yhteisöpalveluista Facebook, mikroblogeista Twitter sekä erilaiset wikit ja blogit. Opetuskäyttö on kuitenkin vielä melko vierasta yliopisto-opettajille. Sosiaalisen median opetuskäytössä opettajan rooli muuttuu enemmän ohjaavaksi ja oppimisessa korostuu yhteisöllisen oppimisen malli. Opettajan ja opiskelijan keskinäisviestinnästä on tullut kasvottomampaa, ja käytetyin kommunikaatiokanava on sähköposti. Opiskelun siirtyminen verkkoon vaatii opiskeli-jalta enemmän itsenäisyyttä ja henkilökohtaisia valmiuksia. Opettajien joukossa on sekä verkossa ohjaamista että kasvokkain tapahtuvaa viestintää suosivia näkemyksiä.
Tutkimuksen perusteella voidaan nähdä, että sosiaalisen median käyttö yliopisto-opetuksessa vaatii uudenlaista osaamista ja asennoitumista niin opettajalta kuin opiske-lijalta. Sosiaalisen median opetuskäyttö ei saa olla itseisarvo, mutta oikeassa kohdassa käytettynä se voi edistää oppimista uudella tavalla erityisesti helpon käytettävyyden ja yhteisöllisen oppimisen kautta. Aiheen tutkimus on tärkeää, koska sosiaalinen media on läsnä sekä yksityis- että työelämässä, ja se tulee varmasti tulevaisuudessa vaikuttamaan enemmän myös koulutuksen suunnitteluun.
Tutkimus pohjautuu laajasti lähdekirjallisuuteen sekä tutkimuksen yhteydessä suoritet-taviin haastatteluihin, joiden tavoitteena on selvittää opettajien mielikuvia ja kokemuk-sia aiheeseen liittyen. Aineistoa analysoidaan fenomenografian keinoin, ja aineistona ovat opettajien haastattelut, joita peilataan lähdekirjallisuudessa esitettyihin teorioihin.
Opetukseen sopivia sosiaalisen median työkaluja ovat yhteisöpalveluista Facebook, mikroblogeista Twitter sekä erilaiset wikit ja blogit. Opetuskäyttö on kuitenkin vielä melko vierasta yliopisto-opettajille. Sosiaalisen median opetuskäytössä opettajan rooli muuttuu enemmän ohjaavaksi ja oppimisessa korostuu yhteisöllisen oppimisen malli. Opettajan ja opiskelijan keskinäisviestinnästä on tullut kasvottomampaa, ja käytetyin kommunikaatiokanava on sähköposti. Opiskelun siirtyminen verkkoon vaatii opiskeli-jalta enemmän itsenäisyyttä ja henkilökohtaisia valmiuksia. Opettajien joukossa on sekä verkossa ohjaamista että kasvokkain tapahtuvaa viestintää suosivia näkemyksiä.
Tutkimuksen perusteella voidaan nähdä, että sosiaalisen median käyttö yliopisto-opetuksessa vaatii uudenlaista osaamista ja asennoitumista niin opettajalta kuin opiske-lijalta. Sosiaalisen median opetuskäyttö ei saa olla itseisarvo, mutta oikeassa kohdassa käytettynä se voi edistää oppimista uudella tavalla erityisesti helpon käytettävyyden ja yhteisöllisen oppimisen kautta. Aiheen tutkimus on tärkeää, koska sosiaalinen media on läsnä sekä yksityis- että työelämässä, ja se tulee varmasti tulevaisuudessa vaikuttamaan enemmän myös koulutuksen suunnitteluun.