Organisaation tuen yhteys työkykyyn
Kuskelin, Lotta (2022-03-15)
Kuskelin, Lotta
15.03.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031523677
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031523677
Tiivistelmä
Henkilöstö on merkittävin tuotantoresurssi jatkuvasti kasvavalla määrällä yrityksiä. Henkilöstövaltaisilla aloilla työkyvyn merkitys korostuu osana työn tuottavuuden kehittämistä. Korkea työkyky parantaa tuottavuutta kasvavan tehokkuuden ja pidempien työurien myötä, mutta myös yksilön mahdollisuuksia pysyä kiinni työelämässä. Parantunut työkyky tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lisää positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kiinnostus työkyvyn ja työurien kehittämiseen onkin kasvanut jo pitkään ja korona-pandemiasta seurannut laaja siirtyminen etätyöhön on lisännyt kiinnostusta työkyvyn kehittämiseen entisestään. Etätyön aiheuttamien työelämän muutosten vaikutusten ymmärtäminen on olennainen osa niihin reagointia, sekä työkyvyn tukemista organisaatioissa.
Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia organisaation tuen vaikutusta työkyvyn tasoon koronaaikana. Tutkimuksen aineisto muodostui työkyvyn kehittämiseen tarkoitetulla kyselymittarilla kerätystä datasta sekä ennen korona-pandemian alkamista että sen aikana. Teoreettinen viitekehys pohjautuu JD-R-mallia seuraavaan voimavaralähtöiseen tarkasteluun, jonka mukaan työkykyä tukevat organisaatiossa saatavilla olevat resurssit kuten työyhteisön ja esihenkilön tuki. Tavoitteena oli siis ymmärtää etätyöhön siirtymisen aiheuttamat muutokset työkykyyn sekä organisaation tuen vaikutukseen työkyvyn kehittämisessä informaatio- ja viestintäalalla (N=2048). Vertailutoimialana käytettiin lähityössä jatkanutta tukku- ja vähittäiskaupan alaa (N=2593). Analyysimenetelminä käytettiin muun muassa korrelaatio- ja klusterianalyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että organisaation tuen vaikutus työkykyyn oli heikentynyt koronaaikana. Erityisesti työyhteisön tuen muutoksesta oli havaittavissa etätyön yksilöä organisaatiosta etäännyttävä vaikutus. Esihenkilön tuki näkyi tutkimuksen tuloksissa molemmilla toimialoilla vähemmän merkityksellisenä tekijänä työkyvylle kuin teoreettisen viitekehyksen pohjalta voisi ymmärtää. Esihenkilön tuella paljastui kuitenkin selkeä yhteys työyhteisön tukeen, mikä vahvistaa teorian käsitystä esihenkilön roolista työyhteisön kulttuurin rakentajana ja sitä
kautta työkyvyn kehittäjänä. Kaikkien tutkittujen muuttujien vahvistuminen etätyöhön siirtyneellä informaatio- ja viestintäalalla, mutta ei lähityöhön jääneellä tukku- ja vähittäiskaupan alalla, vaatii huomioimaan etätyöstä seuranneet muut merkittävät muutokset sekä niiden positiivisen vaikutuksen niin organisaation tukeen kuin työkykyyn.
Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia organisaation tuen vaikutusta työkyvyn tasoon koronaaikana. Tutkimuksen aineisto muodostui työkyvyn kehittämiseen tarkoitetulla kyselymittarilla kerätystä datasta sekä ennen korona-pandemian alkamista että sen aikana. Teoreettinen viitekehys pohjautuu JD-R-mallia seuraavaan voimavaralähtöiseen tarkasteluun, jonka mukaan työkykyä tukevat organisaatiossa saatavilla olevat resurssit kuten työyhteisön ja esihenkilön tuki. Tavoitteena oli siis ymmärtää etätyöhön siirtymisen aiheuttamat muutokset työkykyyn sekä organisaation tuen vaikutukseen työkyvyn kehittämisessä informaatio- ja viestintäalalla (N=2048). Vertailutoimialana käytettiin lähityössä jatkanutta tukku- ja vähittäiskaupan alaa (N=2593). Analyysimenetelminä käytettiin muun muassa korrelaatio- ja klusterianalyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että organisaation tuen vaikutus työkykyyn oli heikentynyt koronaaikana. Erityisesti työyhteisön tuen muutoksesta oli havaittavissa etätyön yksilöä organisaatiosta etäännyttävä vaikutus. Esihenkilön tuki näkyi tutkimuksen tuloksissa molemmilla toimialoilla vähemmän merkityksellisenä tekijänä työkyvylle kuin teoreettisen viitekehyksen pohjalta voisi ymmärtää. Esihenkilön tuella paljastui kuitenkin selkeä yhteys työyhteisön tukeen, mikä vahvistaa teorian käsitystä esihenkilön roolista työyhteisön kulttuurin rakentajana ja sitä
kautta työkyvyn kehittäjänä. Kaikkien tutkittujen muuttujien vahvistuminen etätyöhön siirtyneellä informaatio- ja viestintäalalla, mutta ei lähityöhön jääneellä tukku- ja vähittäiskaupan alalla, vaatii huomioimaan etätyöstä seuranneet muut merkittävät muutokset sekä niiden positiivisen vaikutuksen niin organisaation tukeen kuin työkykyyn.