Nuoret naispuoliset hallituspuolueiden johtajat lasikaton rikkojina: Marinin hallituksen alle 40-vuotiaiden puoluejohtajien kokemuksia uraa estävistä ja edistävistä tekijöistä
Metsäranta, Katariina (2022-03-18)
Lataukset:
Metsäranta, Katariina
18.03.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031824120
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031824120
Tiivistelmä
Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna varsin hyvin. Siitä huolimatta naiset saattavat edelleen kohdata sukupuolensa perusteella epätasa-arvoisuutta esimerkiksi työelämässä. Naisten epätasa-arvoisuus työelämässä ilmenee erilaisina huomaamattomina uraesteinä, jotka hankaloittavat urakehitystä ja erityisesti etenemistä johtotehtäviin. Tätä naisten työurillaan kohtaamaa ilmiötä kutsutaan lasikatoksi.
Viimeisen parin vuoden aikana lasikattoja on rikottu etenkin politiikassa, kun jokaisen valtapuolueen johtajaksi on valittu nainen, joista useampi on noussut puoluejohtajan tehtävään puoluejohtajien iän keskiarvoon verrattuna poikkeuksellisen nuorena. Nämä valtapuolueiden johtajina toimivat naiset lukeutuvat tämän tutkimuksen kirjoittamisajankohdan aikana myös maan hallituksen ylimpiin johtohenkilöihin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia uraesteitä viime vuosien aikana verrattain nuorina puolueidensa johtajiksi ja maan hallituksen ylimpään johtoon kohonneet naiset ovat poliittisella urallaan kohdanneet. Lisäksi tutkittiin, millaiset tekijät ovat edistäneet heitä urillaan eteenpäin ja auttaneet kumoamaan heidän kohtaamiaan uraesteitä. Näiden tekijöiden tutkimista pidettiin tärkeänä, jotta vastaavanlaista lasikattojen rikkomista voitaisiin nähdä tapahtuvan muuallakin kuin politiikassa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu lasikattoilmiön ympärille. Ensiksi tutkimuksessa perehdytään kuitenkin naisten asemaan työelämässä, johtajina ja politiikassa, jotta voidaan ymmärtää, mistä lasikattoilmiö on seurausta ja miten se ilmenee näillä kolmella eri aihealueella. Tutkimus on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina teorialuvuissa esitetyn lasikattoilmiön tarkastelumallia osin hyödyntäen. Tutkimuksen aineistona käytettiin pääasiassa aikakauslehdissä julkaistuja henkilöhaastatteluja tutkimuksen kohderyhmästä.
Tutkimuksen tulos vahvisti käsitystä siitä, että Suomessa naiset joutuvat edelleen kohtaamaan erilaisia uraesteitä. Uraesteiden yli voi kuitenkin päästä erilaisten uraa edistävien tekijöiden avulla, joiden kirjo on laaja. Tutkimuksessa merkittävimmiksi uraa edistäviksi tekijöiksi osoittautuivat sukupuolirooleista vapaa kasvatus, esikuvat, tukijoukot, kuten perhe, puoliso ja muu lähipiiri sekä yksilölliset tekijät kuten motivaatio, aktiivisuus ja persoonallisuus. Tutkimuksen mukaan merkittävimpiä uraesteitä olivat puolestaan seksismi, organisaatioiden maskuliiniset normit ja arvot sekä niistä kumpuavat naisia syrjivät käytännöt, ja urakehityksen tai johtajan työn edellyttämät yksilön tekemät arvovalinnat. Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, millaisia uraesteitä naiset kohtaavat etenkin poliittisella uralla.
Viimeisen parin vuoden aikana lasikattoja on rikottu etenkin politiikassa, kun jokaisen valtapuolueen johtajaksi on valittu nainen, joista useampi on noussut puoluejohtajan tehtävään puoluejohtajien iän keskiarvoon verrattuna poikkeuksellisen nuorena. Nämä valtapuolueiden johtajina toimivat naiset lukeutuvat tämän tutkimuksen kirjoittamisajankohdan aikana myös maan hallituksen ylimpiin johtohenkilöihin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia uraesteitä viime vuosien aikana verrattain nuorina puolueidensa johtajiksi ja maan hallituksen ylimpään johtoon kohonneet naiset ovat poliittisella urallaan kohdanneet. Lisäksi tutkittiin, millaiset tekijät ovat edistäneet heitä urillaan eteenpäin ja auttaneet kumoamaan heidän kohtaamiaan uraesteitä. Näiden tekijöiden tutkimista pidettiin tärkeänä, jotta vastaavanlaista lasikattojen rikkomista voitaisiin nähdä tapahtuvan muuallakin kuin politiikassa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu lasikattoilmiön ympärille. Ensiksi tutkimuksessa perehdytään kuitenkin naisten asemaan työelämässä, johtajina ja politiikassa, jotta voidaan ymmärtää, mistä lasikattoilmiö on seurausta ja miten se ilmenee näillä kolmella eri aihealueella. Tutkimus on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina teorialuvuissa esitetyn lasikattoilmiön tarkastelumallia osin hyödyntäen. Tutkimuksen aineistona käytettiin pääasiassa aikakauslehdissä julkaistuja henkilöhaastatteluja tutkimuksen kohderyhmästä.
Tutkimuksen tulos vahvisti käsitystä siitä, että Suomessa naiset joutuvat edelleen kohtaamaan erilaisia uraesteitä. Uraesteiden yli voi kuitenkin päästä erilaisten uraa edistävien tekijöiden avulla, joiden kirjo on laaja. Tutkimuksessa merkittävimmiksi uraa edistäviksi tekijöiksi osoittautuivat sukupuolirooleista vapaa kasvatus, esikuvat, tukijoukot, kuten perhe, puoliso ja muu lähipiiri sekä yksilölliset tekijät kuten motivaatio, aktiivisuus ja persoonallisuus. Tutkimuksen mukaan merkittävimpiä uraesteitä olivat puolestaan seksismi, organisaatioiden maskuliiniset normit ja arvot sekä niistä kumpuavat naisia syrjivät käytännöt, ja urakehityksen tai johtajan työn edellyttämät yksilön tekemät arvovalinnat. Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, millaisia uraesteitä naiset kohtaavat etenkin poliittisella uralla.