IAS 36 -standardin mukaisen liikearvon alaskirjauksen ja johdon vaihtuvuuden välinen yhteys ; Tarkastelussa Helsingin pörssin yritykset 2015-2020
Leppänen, Tommi (2022-03-16)
Leppänen, Tommi
16.03.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031623832
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031623832
Tiivistelmä
Yrityskauppatilanteissa syntyvän liikearvon kirjanpitokäsittely muuttui Suomessa
pörssiyhtiöiden osalta huomattavasti vuonna 2005 kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
voimaantulon myötä. Aikaisemmasta vuosittaisten poistojen menetelmästä siirryttiin IAS 36 -
standardissa määriteltyyn liikearvon vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen.
Arvonalentumistestaukseen ja alaskirjauksesta päättämiseen liittyy huomattava yritysjohdon
harkinnanvaraisuus. Tutkielman tarkoituksena on selvittää vaikuttaako yritysjohdon
vaihtuminen liikearvon alaskirjauksiin.
Tutkielmassa perehdytään tarkasti IFRS 3 ”Liiketoimintojen yhdistäminen” ja IAS 36
”Omaisuuserien arvon alentuminen” –standardien teoreettiseen viitekehykseen. Standardeja
hyödyntämällä esitellään syntyvää liikearvoa, liikearvon arvonalentumistestausta ja
arvonalentumiskirjausta. Tutkielmassa läpikäydään aikaisempaa tieteellistä tutkimusta
erilaisista liikearvoon liittyvistä näkökulmista. Aineisto tutkimuskysymyksiin noudettiin Orbis tietokannasta sekä tarkasteluajanjaksolta pörssiyhtiöiden vuosikertomuksista käsin keräämällä.
Tutkielman tutkimuskysymykset toteutettiin hyödyntämällä lineaarista ja logistista
regressioanalyysia. Aineistona käytetään Helsingin pörssin listattujen yritysten toteutuneita
liikearvojen alaskirjauksia, tasearvoja ja nettotuloksia vuosilta 2015–2020 ja johdon
vaihtuvuutta vuosilta 2014-2020.
Kuvailevan analyysin lisäksi tutkielman empiirisessä osassa tutkimuskysymyksiä tutkittin sekä
lineaarisella että logistisella regressioanalyysilla. Tutkimustuloksista ei saatu vahvistusta
hypoteesille, jonka mukaan pörssiyhtiöiden johto pyrkisi manipuloimaan yrityksen tulosta
haluttuun suuntaan liikearvon alaskirjausta hyväksikäyttäen. Vahvistusta ei saatu myöskään
hypoteesille, jonka mukaan vaihtunut johto toteuttaisi liikearvon alaskirjauksen pian
johtajakauden alkamisen jälkeen. Sen sijaan vahvistusta saatiin hypoteesille, jonka mukaan
hiljattain vaihtunut toimitusjohtaja toteuttaisi kokoluokaltaan suuremman liikearvon
alaskirjauksen kuin pidempään yhtiön johdossa ollut toimitusjohtaja. Saadut tulokset ovat
osittain ristiriidassa aiemman tutkimustiedon valossa, mistä syystä tutkielmassa esitetään myös
useita jatkotutkimuksen kohteita.
Liikearvo on lukuisien tieteellisten tutkimuksien aihe, mutta johdon vaihtuvuuden ja liikearvon
alaskirjauksen välinen yhteys on tutkimuskysymyksenä tuntemattomampi. Tutkimustuloksien
myötä saatiin kaivattua lisätietoa liikearvon arvonalentumiskirjausten ja johdon vaihtumisen
välisistä yhteyksistä Suomen kaltaisen pienen pääomamarkkinan maasta.
Jatkotutkimuskohteena esitetään tutkimuskysymyksen ulottamista muihin Pohjoismaihin.
pörssiyhtiöiden osalta huomattavasti vuonna 2005 kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
voimaantulon myötä. Aikaisemmasta vuosittaisten poistojen menetelmästä siirryttiin IAS 36 -
standardissa määriteltyyn liikearvon vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen.
Arvonalentumistestaukseen ja alaskirjauksesta päättämiseen liittyy huomattava yritysjohdon
harkinnanvaraisuus. Tutkielman tarkoituksena on selvittää vaikuttaako yritysjohdon
vaihtuminen liikearvon alaskirjauksiin.
Tutkielmassa perehdytään tarkasti IFRS 3 ”Liiketoimintojen yhdistäminen” ja IAS 36
”Omaisuuserien arvon alentuminen” –standardien teoreettiseen viitekehykseen. Standardeja
hyödyntämällä esitellään syntyvää liikearvoa, liikearvon arvonalentumistestausta ja
arvonalentumiskirjausta. Tutkielmassa läpikäydään aikaisempaa tieteellistä tutkimusta
erilaisista liikearvoon liittyvistä näkökulmista. Aineisto tutkimuskysymyksiin noudettiin Orbis tietokannasta sekä tarkasteluajanjaksolta pörssiyhtiöiden vuosikertomuksista käsin keräämällä.
Tutkielman tutkimuskysymykset toteutettiin hyödyntämällä lineaarista ja logistista
regressioanalyysia. Aineistona käytetään Helsingin pörssin listattujen yritysten toteutuneita
liikearvojen alaskirjauksia, tasearvoja ja nettotuloksia vuosilta 2015–2020 ja johdon
vaihtuvuutta vuosilta 2014-2020.
Kuvailevan analyysin lisäksi tutkielman empiirisessä osassa tutkimuskysymyksiä tutkittin sekä
lineaarisella että logistisella regressioanalyysilla. Tutkimustuloksista ei saatu vahvistusta
hypoteesille, jonka mukaan pörssiyhtiöiden johto pyrkisi manipuloimaan yrityksen tulosta
haluttuun suuntaan liikearvon alaskirjausta hyväksikäyttäen. Vahvistusta ei saatu myöskään
hypoteesille, jonka mukaan vaihtunut johto toteuttaisi liikearvon alaskirjauksen pian
johtajakauden alkamisen jälkeen. Sen sijaan vahvistusta saatiin hypoteesille, jonka mukaan
hiljattain vaihtunut toimitusjohtaja toteuttaisi kokoluokaltaan suuremman liikearvon
alaskirjauksen kuin pidempään yhtiön johdossa ollut toimitusjohtaja. Saadut tulokset ovat
osittain ristiriidassa aiemman tutkimustiedon valossa, mistä syystä tutkielmassa esitetään myös
useita jatkotutkimuksen kohteita.
Liikearvo on lukuisien tieteellisten tutkimuksien aihe, mutta johdon vaihtuvuuden ja liikearvon
alaskirjauksen välinen yhteys on tutkimuskysymyksenä tuntemattomampi. Tutkimustuloksien
myötä saatiin kaivattua lisätietoa liikearvon arvonalentumiskirjausten ja johdon vaihtumisen
välisistä yhteyksistä Suomen kaltaisen pienen pääomamarkkinan maasta.
Jatkotutkimuskohteena esitetään tutkimuskysymyksen ulottamista muihin Pohjoismaihin.