Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden pirullisuus : Organisaatiosta nousevat epäkohdat osana vetovoiman laskua

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan vetovoima on laskussa. Alalta poistutaan yhä kasvavaan tahtiin aivan toisiin työtehtäviin, sekä alalle hakijoiden määrä on myös laskenut. Suomen ikärakenteen seurauksena ikääntyvän väestön määrä kasvaa, sekä samalla myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista merkittävä osa eläköityy. Yhdessä tämä yhtälö on huolestuttava tulevaisuuden riittävän työvoiman kannalta. Kompleksisuusajattelun avulla voidaan saada ymmärrystä erilaisista ilmiöistä ja tapahtumista. Kompleksisuudelle ominaista on asioiden yhteenkietoutuneisuuden ymmärtäminen, sekä epävarmuuden sietäminen. Kompleksisuuteen liitetty käsite; pirullinen ongelma, on ongelma, jonka luonne on vaikeasti tulkittavissa. Pirullisten ongelmien selvittämiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, eikä niitä välttämättä voida kokonaan ratkoa, tärkeintä onkin tiedostaa pirullisen ongelman olemassaolo. Tutkielman tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin, mitkä organisaatiolähtöiset tekijät ovat osa sosiaali- ja terveysalan heikkoa vetovoimaisuutta, sekä miten ilmiö näyttäytyy kompleksisuuden ja pirullisten ongelmien valossa.

Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa organisaatiolähtöisistä syistä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan henkilöstön alalta poistumiseen. Syyt tunnistamalla, voidaan saada tietoa siitä, mihin tekijöihin sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden parantamisessa tulisi puuttua. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto kerät-tiin kansainvälisistä tutkimusartikkeleista. Aineistoksi valikoitui 15 tutkimusartikkelia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysimenetelmin aineistosta nouse esiin kolme pääteemaa, jotka selittävät henkilökunnan alalta poistumista: taloudelliset syyt, johtamiseen liittyvät tekijät sekä työolot. Jokaisen pääteeman alla on teemaa selittäviä osatekijöitä.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että suurimmat syyt alalta poistumiselle ovat mm. tyytymättömyys johtamiseen, arvostuksen ja tuen puute, työympäristö, matala palkkaus sekä etenemismahdollisuuksien puute. Erityisesti vastavalmistuneiden sairaanhoitajien tukeminen olisi tärkeää, sillä nuori ikä ja vasta uran aloittaminen ovat tekijöitä, jotka altistavat alalta poistumiselle. Sosiaali- ja terveysala ei vastaa nuorten sukupolvien työelämäodotuksia. Ilmiönä sosiaali- ja terveysalan lasku on kompleksinen, joka täyttää pirullisen ongelman tunnuspiirteet. Kuitenkin ongelman ja sen yhteenkietoutuneisuuden ymmärtäminen olisi oleellista ongelman selvittämisen kannalta. Syyt, jotka saavat jo olemassa olevan henkilökunnan poistu-maan alalta, toimivat myös vetovoimaisuutta laskevina tekijöinä. Vetovoimaisuuden laskuun ei ole olemassa vain yhtä sitä selittävää syytä, siksi ongelmaa on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa otettaisiin huomioon myös sosiaalisesta tasosta nouseva kompleksisuus.