Direktiivit pianonsoittotunnilla. Keskustelunanalyyttinen tutkimus opettajan ohjaavasta toiminnasta opetusdiskurssissa.
Kanerva, Marjut (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Keskustelunanalyysin avulla voidaan tutkia vuorovaikutustilanteita. Keskeisiä termejä ovat vuorottelujäsennys, sekvenssijäsennys ja korjausjäsennys. Vuorottelujäsennyksellä tarkoitetaan sitä, kuinka kommunikaatiotilanteessa vuorot vaihtuvat osapuolten välillä. Sekvenssijäsennys erittelee vuorovaikutustilanteen muotoa. Sen avulla voidaan luokitella ja eritellä erilaisia tapahtumia kyseisessä tilanteessa, ja sitä kuinka nämä tapahtumat ovat sijoittuneet kyseisessä tilanteessa. Korjausjäsennys taas esiintyy vuorovaikutustilanteessa, jossa ilmenee ongelmia. Sen avulla koetetaan jäsentää ongelmavuoron esittäjän mahdollisuuksia korjata tilanteen kulun sujuvaksi.
Aineisto on nauhoitettu aidoilta pianonsoittotunneilta. Nauhoitukset ovat videonauhoi-tuksia. Pianonsoittotunnilla opettaja on ehdoton auktori, joka ohjaa oppilasta eri tavoin. Ohjaaminen ja opettajan käyttämät direktiivit voivat olla suoria imperatiiveja tai opettaja voi halutessaan pehmentää direktiivejä erilaisin keinoin, joita ovat muun muassa lii-tepartikkelien käyttö, eri modusten käyttö, pehmentävät sanat tai direktiivien sijoittumi-nen tiettyyn paikkaan sekvenssissä. Opettaja voi käyttää myös onomatopoeettista kieltä tai koskea ja sijoittaa oppilaan käden oikeaan paikkaan oikealla tavalla.
Opettajan antama direktiivi toimii sekvenssissä etujäsenenä, johon opettaja odottaa op-pilaan reagoivan toivotuin jälkijäsenin, joita ovat verbaalinen vastaus, konkreettinen toiminta tai näiden edellä mainittujen toimien yhdistelmä. Soittotunnilla opettaja on yleensä se, joka aloittaa uuden sekvenssin. Oppilas on taas se osapuoli, joka suorittaa annettuja direktiivejä.
Aineisto on nauhoitettu aidoilta pianonsoittotunneilta. Nauhoitukset ovat videonauhoi-tuksia. Pianonsoittotunnilla opettaja on ehdoton auktori, joka ohjaa oppilasta eri tavoin. Ohjaaminen ja opettajan käyttämät direktiivit voivat olla suoria imperatiiveja tai opettaja voi halutessaan pehmentää direktiivejä erilaisin keinoin, joita ovat muun muassa lii-tepartikkelien käyttö, eri modusten käyttö, pehmentävät sanat tai direktiivien sijoittumi-nen tiettyyn paikkaan sekvenssissä. Opettaja voi käyttää myös onomatopoeettista kieltä tai koskea ja sijoittaa oppilaan käden oikeaan paikkaan oikealla tavalla.
Opettajan antama direktiivi toimii sekvenssissä etujäsenenä, johon opettaja odottaa op-pilaan reagoivan toivotuin jälkijäsenin, joita ovat verbaalinen vastaus, konkreettinen toiminta tai näiden edellä mainittujen toimien yhdistelmä. Soittotunnilla opettaja on yleensä se, joka aloittaa uuden sekvenssin. Oppilas on taas se osapuoli, joka suorittaa annettuja direktiivejä.